Sanomalehti muuttuu lehtien nettiversioiden myötä. Koska uutiset saa suoraan verkosta, sanomalehden tehtäväksi jää taustoittaa uutisia ja arvioida niiden vaikutuksia sekä kertoa tarinoita ja mielipiteitä.
Journalismin tutkija Panu Uotila Jyväskylän yliopistosta uskoo kumpaakin tietoväylää tarvittavan.
– Sanomalehden sisältö ja rooli muuttuvat. Lehti vastaa kysymykseen, miksi jokin asia tapahtui, ja liittää sen laajempaan yhteyteen.
Uotilan mukaan ihmisen maailmankuva jää varsin ohueksi, jos hän tyytyy pelkkiin nettiuutisiin.
– Sanomalehdet pystyvät tekemään paremmin analyysiä ja ennusteita. Eivät sanomalehdet aina kerro vain eilisen uutisia, Uotila huomauttaa.
Sanomalehden toimittajakunnalta vaaditaankin Uotilan mukaan yhä enemmän asiantuntemusta. Online-uutisissa tarvitaan toisenlaista osaamista.
– Uutiskilpailussa taistellaan sekunneista, kuka saa uutisen ensimmäisenä ulos.
Suomessa sanomalehtiä tilataan ja lehdillä on uskolliset lukijakuntansa. Verkon uutiskanaviin ei synny samaa suhdetta.
– Lukija voi vaihtaa verkossa kanavaa joka jutun jälkeen. Sanomalehteä lukiessa hän saa haltuunsa kokonaisuuden, jossa on valmiiksi arvotettu, mikä on tärkeä uutinen ja mikä ei.
Online-uutisissa juttujen aiheet ovat samanarvoisia. Kokonaiskuva uutispäivästä jää helposti syntymättä.
– Luetuimpiin uutisiin ja hakupalvelujen kärkeen päätyvät tutkimusten mukaan kevyemmät ja oudommat tapaukset. Ainoa uutiskriteeri on silloin kiinnostavuus.
Uotilan mukaan riskinä on maailmankuvan kaventuminen. Monilla uutissivustoilla voi profiloida haluamansa uutistarjonnan.
Verkkouutisointi ei ole Uotilan mukaan löytänyt vielä lopullista muotoaan.
– Verkossa on samat johtavat brändit kuin lehtipuolellakin.
Tutkija uskoo sanomalehden kestävän verkkokilpailun vielä ainakin pari ikäpolvea. Lehtien levikit ovat laskussa, mutta vain lievästi, vajaan prosentin vuosivauhtia. Jotkin lehdistä ovat jopa kasvattaneet levikkiään.
– Sanomalehtien yhteenlaskettu levikki oli 1990-luvun puolivälissä noin neljä miljoonaa. Viime vuonna se oli 3,1 miljoonaa.
Eniten pudotusta selittää maakuntien kakkoslehtien kuoleminen ja edellinen lama.
Ilmaisjakelulehtiä suurempana uhkana tilatuille sanomalehdille on Uotilan mukaan nuoren sukupolven lukemistapa.
– Nuoret eivät välttämättä tilaa sanomalehteä ainakaan heti, kun muuttavat omaan kotiin. Verkosta pystyy lukemaan uutiset ilmaiseksi. Lapsuudessaan sanomalehtiä lukemaan tottunut sukupolvi lukee lehtiä, mutta Internetin ääressä kasvanut sukupolvi ei painettua lehteä välttämättä kaipaa.
Uotila muistuttaa, että Yhdysvalloissa 18-24-vuotiaista vain noin joka kuudes kertoi lukeneensa sanomalehteä, kun heiltä tiedusteltiin edellispäivän mediakäyttäytymistä.
– Yksi vaihtoehto on, että maksullisesta sanomalehdestä tulee koulutetun eliitin media. Se on paha uhka.
lehti 