”Monella osa-aikaisella ei varaa jäsenmaksuun”
Suomen yli kahdesta miljoonasta palkansaajasta on määräaikaisia noin 350 000 ja osa-aikatyössä noin 200 000. Osa-aikatyötä tehdään Suomessa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin, mutta määräaikaisuus on EU:n keskiarvoa yleisempää.
70 prosenttia työllisistä saa leipänsä palvelualoilta ja siellä suurimpia työllistäjiä on kauppa. Vähittäiskaupan palveluksessa olevilla 140 000 työntekijällä kokoaikatyö ja kokoaikapalkka ovat enemmän poikkeus kuin sääntö.
Esimerkiksi Citymarket-tavaratalojen henkilökunnasta 80 prosenttia ei tee täyttä työviikkoa eikä siten tienaa täyttä palkkaakaan, kertoo K-Citymarket Oy:n valtakunnallinen pääluottamusmies Leila Tilvis Tampereelta.
Miten työntekijöiden säännöllinen epäsäännöllisyys vaikuttaa edunvalvontaan?
Suuresti, Tilvis kertoo. Citymarket-tavaratalojen 4 000 työntekijästä Palvelualojen ammattiliittoon kuuluu tuoreimman tilaston mukaan 55 prosenttia. Siis melkein puolet on töissä kaupassa ilman liiton tuomaa turvaa, kun järjestäytymisaste kokonaisuudessaan on Suomessa sentään 70 prosentin luokkaa.
Ja Citymarketeissa asiat ovat kaiken lisäksi Leila Tilviksen mukaan kohtalaisen hyvällä tolalla. Vuokratyötä ei käytetä ollenkaan ja määräaikaisia sopimuksia on yhdessä työnantajan kanssa käyty sillä silmällä läpi, että niille on oltava laillinen peruste.
– Henkilöstöpäällikön ja minun tavoitteeni on, että saataisiin enemmän kokoaikaisia työpaikkoja, mutta osa tavaratalonjohtajista on juurtunut siihen ajatusmaailmaan, että osa-aikatyö on joustavaa. Oikeasti se on työnantajalle kalliimpaa, kertoo Tilvis.
Osa-aikatyötä
vastentahtoisesti
Osa-aikatyössä tavanomainen viikkotuntimäärä on 30 tuntia, mutta vakituisissakin työsuhteissa tehdään myös vain 15-20 -tuntisia työviikkoja. Vähäiset tunnit eivät siis koske pelkästään opiskelijoita.
– Valtaosa osa-aikaisista työntekijöistä tekee sitä vastentahtoisesti. Totta kai he olisivat halukkaita ottamaan säännöllisen työn, että tietäisivät joka kuukausi, paljonko saavat palkkaa, Leila Tilvis painottaa.
Kokoaikaisen myyjän keskiansio viimeisimmän tilaston mukaan oli vajaat 1 900 euroa kuukaudessa. Osa-aikaisilla se on paljon vähemmän ja saattaa vaihdella 300-400 euroa kuukaudesta toiseen.
– Laskut eivät tätä vaihtelua ymmärrä ja meillä on niin pieni palkka, ettei voi pistää sukanvarteenkaan mitään. Myyjien palkka menee elämiseen.
Perusasioita ei
enää ymmärretä
Ja tästä päästäänkin pätkäläisyyteen ja osa-aikaisuuteen edunvalvonnan näkökulmasta: Leila Tilviksen mukaan monesti myyjän tulot ja menot kattavat juuri ja juuri toisensa. Monilla ei ole edes varaa ammattiliiton jäsenmaksuun.
Mutta myös kansalaistaidoista on pulaa. Nykyään nuoret eivät ymmärrä, että minimipalkan ja -lisät määrittelee työehtosopimus eikä mikään laki.
– Nuoret eivät näe sitä, että joskus on kovastikin taisteltu viisipäiväisestä työviikosta ja muista itsestään selviksi muuttuneista perusasioista. Aika usein ihmiset luottavat siihen, että joku antaa palkan hyvää hyvyyttään. On jopa sanottu, että saisin parempaa palkkaa, jos ei PAM käskisi maksaa tätä, Tilvis kertoo.
Hänen mukaansa myös pelko estää joitakin liittymästä liittoon. Kun Markantalossa pääluottamusmies erotetaan ay-toimintaan osallistumisen takia, niin mitä suojaa sitten on tavallisella työntekijällä, kysytään.
uutiskirje 
