Tikkurilan työvoimatoimiston vieressä Vantaalla rakennetaan, toisella puolen tietä Tikkurilan maalitehtaalla käydään yt-neuvotteluja. Pahimmillaan sieltä voi jäädä 200 ihmistä ilman työtä.
Työvoima- ja elinkeinotoimiston apulaistoimistonjohtaja Marja Jaakkola odottaa isoa työrupeamaa, kun Finnairin irtisanomiset ja lomautukset ovat selvillä. Kyse on kolmesta tuhannesta hengestä.
Hän muistuttaa, että tilastot harhauttavat. Osa Finnairin irtisanottavista asuu muualla kuin Vantaalla, mutta ryhmälomautukset merkitään toimiston kirjoihin yrityksen pääpaikan mukaan. Vastaavasti moni Vantaan työpaikoista on kirjoissa ja kansissa muualla.
Tavallinen lukija ei edes tiedä todellista lomautettujen määrää, sillä työvoimatilastoihin kirjataan vain toistaiseksi lomautetut ja ne, jotka marssivat itse ilmoittautumaan työvoimatoimistoon.
– Määräaikaiset yli kymmenen hengen ryhmälomautukset hoidetaan niin, ettei ihmisten tarvitse käydä täällä. Tiedot välitetään suoraan työttömyyskassoille tai Kelalle, Jaakkola kertoo.
Moni putkahtaa
takaisin työelämään
Yt-neuvottelujen tulva tuo työttömiä työvoimatoimiston asiakkaiksi. Keskimäärin toimistossa asioi päivittäin yli 200 itävantaalaista. Kuun alussa määrät yltävät kolmeensataan. Vajaa puolet asiakkaista on uusia työttömiä.
– Tämä alkoi syksyllä ihan muutamassa hetkessä, Jaakkola kuvailee.
Tiistaina aamukymmeneltä jonossa oli 23 henkeä, keskipäivällä odotustilat ovat jo tupaten täynnä.
Moni myös työllistyy. Kaikilta aloilta löytyy vielä avoimia työpaikkoja, joskin niiden määrä on vähentynyt ja hakijoita on moninkertaisesti aiempaan verraten. Hoiva- ja hoitotöihin kaivataan väkeä nousuvuosien tapaan.
Työvoimatoimiston apulaisjohtaja on kuullut hyviä uutisia. Yksi vastikään lomautettu työllistyi nopeasti uudelleen.
– Kysyimme, oliko lomautus päättynyt. Ei suinkaan, vaan edellinen työnantaja oli mennyt konkurssiin ja asiakas oli työllistynyt toisaalle.
Ammatinvaihtoa
harkitaan usein
Työttömäksi joutuneet eivät Jaakkolan mukaan pidä yhtä tiukasti kiinni ammatistaan kuin viime laman aikana.
– Ihmiset pohtivat vakavasti, onko alalla tulevaisuudessa töitä, ja kouluttautuvat kokonaan uuteen ammattiin. Myös starttirahaa on kysytty reippaasti.
Aiempaa useampi yrittäjäksi ryhtyvä näyttää olevan tosissaan, sillä vain muutama on palannut takaisin työttömyystuen piiriin.
Yksi erittäin huolestuttava seikka paljastuu toimiston tuoreista tilastoista. Nuorten koulutettujen työttömyys on noussut miltei kouluttamattomien nuorten tasolle.
– Yleensä armeijan lopettaminen näkyy luvuissa, mutta tässä taitaa olla kyse siitä, että vastavalmistuneet eivät saa töitä. Lisäksi määräaikaiset nuoret lentävät ensimmäisenä ulos, Jaakkola pohtii.
Tehoviikoilla
työnsyrjään kiinni
Työttömiksi joutuneet pääsee ensin kolmeksi kuukaudeksi nopean työllistymisen palvelulinjalle. Heille tarjotaan aktiivisesti työpaikkoja ja koulutusta. Jos työpaikka ei tärppää tänä aikana, osa hakijoista valitaan työnhaun tehoviikoille. Sen jälkeen keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa palkkatuki, työharjoittelu ja työvoimakoulutus.
– Koetamme valita tehoviikoille sellaisia, jotka hyötyvät siitä eniten. Kurssille haarukoidaan parisenkymmentä työtöntä kerran kuukaudessa. Tämän vuoden ensimmäinen ryhmä aloitti viime viikolla, Jaakkola kertoo.
Nopea työllistyminen on tarpeen, sillä toimiston asiakkaina on vielä edellisen laman työttömiä. He ovat kituuttaneet pätkätöissä ja koulutuksessa.
– Yleensä näyttää, että puoli vuotta on se raja. Sen jälkeen työttömän on vaikea lähteä liikkeelle.
Työvoimatoimistosta poistuessa tien tukkii rakennusfirman auto, työmaalla on vielä ruokatunti.
uutiskirje 