Anna Mikkola on huolissaan vasemmiston EU-osaamisesta
– On kovan työn takana, että Vasemmistoliitto saa tavoittelemansa yhden paikan Euroopan parlamentista kesäkuun vaaleissa, itsekin ehdokkaana oleva Anna Mikkola arvioi.
Viimeisimmän gallupin mukaan paikka olisi puolueelle tulossa, mutta Mikkolan mukaan gallupit eivät tässä vaiheessa kerro kovin paljon, koska vaalit eivät vielä näy missään eivätkä ihmiset ole niistä tietoisia.
– Vasemmistoliiton on pakko saada paikka, koska muuten olemme täysin ulkona siitä mitä EU:ssa tapahtuu, Mikkola painottaa.
Jos direktiivi on ristiriidassa vapaan kilpailun kanssa, niin direktiivin voi unohtaa.
– Jos Suomen vasemmistolaiset saavat lukea vasta jälkeenpäin lehdestä, mitä EU:ssa on päätetty työntekijöiden oikeuksista tai terveyspalveluista, ollaan aika pahassa tilanteessa.
Vasemmistossa
pulaa EU-aktiiveista
Pian 28-vuotiaalla Mikkolalla on vireillä aktiivinen ja näkyvä valtakunnallinen vaalikampanja. Hän on nuoresta iästään huolimatta konkari poliittisena aktiivina ja EU-asioiden tuntijana. Hän on vetänyt muun muassa Vasemmistonuorten EU-poliittista työryhmää sekä osallistunut EU:n perustuslakiprosessin yhteydessä järjestettyyn nuorisokonventtiin.
EU-asioihin hän perehtyi myös opiskellessaan Englannissa Sheffieldin yliopistossa historiaa ja valtio-oppia. Vuodesta 2007 hän on työskennellyt Brysselissä Vasemmistoliiton nykyisen europarlamentaarikon Esko Seppäsen avustajana.
Mikkola on huolissaan suomalaisten vasemmistolaisten vähäisestä kiinnostuksesta EU-politiikkaan.
– Meillä on aivan liian vähän ihmisiä, jotka seuraavat, ovat kiinnostuneita ja ymmärtävät EU-asioita. Meidän pitäisi keskittyä siihen paljon enemmän.
Mikkola arvelee aktiivisuuden puutteen yhdeksi syyksi sen, että niin moni suhtautui aikanaan kielteisesti Suomen EU-jäsenyyteen.
– Tosiasia nyt kuitenkin on, että ollaan EU:n jäseniä, eikä se nähtävissä olevassa tulevaisuudessa tule muuttumaan. EU kasvaa koko ajan poliittiselta merkitykseltään ja myöskin parlamentti saa lisää valtaa. Vasemmistolaisten pitää olla mukana ja ymmärtää siellä käytäviä keskusteluja.
Mikkolan mukaan Vasemmistoliitossa on kierretty EU-poliittisia kysymyksiä ja vältetty syvällistä pureutumista niihin myös sisäisten ristiriitojen vuoksi.
– Pelätään, että jäsenistö olisi eri mieltä kuin puoluejohto tai puolueen viralliset kannat. Minusta sitä ei pidä pelätä, vaan pitää pystyä rohkeasti keskustelemaan, Mikkola painottaa.
Hän ehdottaa, että puolueessa järjestettäisiin niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla koulutustilaisuuksia ajankohtaisista EU-kysymyksistä.
Perussopimukset
sosiaalisuuden esteenä
Omassa kampanjassaan Mikkola korostaa sosiaalisia ja ympäristökysymyksiä sekä EU:n militarisoimisen torjumista.
Hän sanoo miettineensä paljon vasemmiston keskuudessa usein käytettävää sosiaalisen Euroopan käsitettä, joka aluksi tuntui hänestä sisällyksettömältä.
– Oletan nyt, että se tarkoittaa työntekijöiden oikeuksia, sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita eli koko sitä mallia, jossa tulonsiirroilla huolehditaan, että kaikki pärjäävät.
– Jos haluamme sellaisen EU:n, joka edistää näitä asioita, tarvitsemme perussopimuksen, jossa ne ovat mukana. Nythän perussopimukset rakentuvat vapaan kilpailun ja sisämarkkinoiden ympärille. Perussopimukset ovat EU:n tärkeintä lainsäädäntöä. Jos direktiivi on ristiriidassa vapaan kilpailun kanssa, niin direktiivin voi unohtaa.
Tämä ilmenee Mikkolan mukaan muun muassa EY-tuomioistuimen tuomioissa, joilla se on alistanut työntekijöiden oikeuksia palveluiden vapaan liikkumisen periaatteelle. Linjana on nyt, että niin sanottuihin lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan lähettävän maan lainsäädäntöä. Tämä käytännössä mahdollistaa työn polkumyynnin, koska työntekomaalla ei ole enää mahdollisuuksia selvittää, millä ehdoilla työtä tehdään.
– Sosiaalidemokraatit haluavat muuttaa lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä EY-tuomioistuimen päätösten takia, mutta siinä mennään aivan metsään. Voimme kirjoittaa vaikka kuinka monta loistavaa direktiiviä, mutta jos ne ovat ristiriidassa EY-tuomioistuimen perussopimustulkinnan kanssa, niistä ei ole mitään apua.
– Tuomioistuimen päätökset osoittavat, että sosiaalidemokraatit ja eurooppalaisen ay-liikkeen etujoukko ovat tehneet väärän arvion EU:n luonteesta, Mikkola syyttää.
Tilanteen korjaaminen vaatii hänen mukaansa vasemmiston ja ay-liikkeen eurooppalaista yhteistyötä, vahvaa painostustoimintaa sekä kriittistä suhtautumista koko unioniin ja sen perussopimuksiin.
– Nyt vain odotellaan, että kyllä joku ratkaisu tulee tähänkin tilanteeseen, mutta ei tule.
Kriittisyyden puute
kärjistää asetelmia
Mikkola vastustaa Lissabonin sopimusta, jonka hän näkee entisestään vahvistavan EU:n uusliberaalia luonnetta ja militarisoivan unionia.
Muutenkaan EU:lle ei tulisi hänen mielestään antaa lisää valtaa ainakaan niin kauan kuin siellä vallitsee nykyisen kaltainen demokratiavaje.
Suomessa EU-keskustelu on Mikkolan mukaan liian mustavalkoista. Esimerkiksi Lissabonin sopimuksen vastustaminen tulkitaan helposti koko unionin vastustamiseksi.
– Siitä ajattelusta pitää päästä eroon. Sopimuksia pitää pystyä katsomaan sopimuksina. Kyllä voi olla mahdollista, että EU:ssa jossain välissä saataisiin aikaan sopimus, joka olisi vasemmistolaiselta näkökannalta hyväksyttävissä.
Mikkola näkee analyyttisen EU-keskustelun ja -kritiikin puutteen yhtenä syynä siihen, että Perussuomalaisten kannatus on noussut osittain puolueen EU-kielteisyyden vuoksi.
– Oli vain ajan kysymys, että tulee puolue, joka käyttää hyväkseen sitä, että vaihtoehtoja EU-asioissa ei ole annettu eikä keskustelua ole käyty.
lehti 