Suomalaistutkija näkee Venäjän kehittävän imperiumia
Venäjän nykyiset johtajat pyrkivät kehittämään naapurimaastamme vahvan imperiumin, Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen erikoistutkija Alpo Juntunen sanoo.
Torstaina julkistetussa kirjassaan Venäjän imperiumin paluu Juntunen kirjoittaa, että Venäjän johdossa olevien ”turvallisuusmiesten” tavoittelemassa imperiumissa vahvat asevoimat muodostavat erittäin tärkeän instrumentin. Hän näkee, että valtiojohtoinen autoritaarinen talouselämä pyrkii antamaan kaikki mahdollisuudet armeijan kehittämiselle.
Juntunen arvioi, että imperiumin rakentamista jarruttaa asevoimien kehno tila. Juntunen esittää, että ”asevoimien kehityksen esteenä ei ole niinkään talous, vaan teknologinen ja innovatiivinen jälkeenjääneisyys”.
Asevoimien vuonna 2003 käynnistyneiden kehittämisponnisteluiden tuloksia oli Juntusen mukaan ”havaittavissa elokuussa 2008 käydyssä Venäjän ja Georgian välisessä sodassa, joka päättyi Venäjän aseille voitokkaasti”.
Kehitys vaatii
keskittämistä
Juntusen esittää, että imperiumin määrätietoinen rakentaminen edellytykseksi on Venäjällä nähty yhteiskunnan voimavarojen keskittäminen. Poliittinen valta on keskitetty presidentille ja hänen hallintokoneistolleen. Taloudellinen valtakin on kansallisissa käsissä.
Venäjän vientiteollisuuden yksipuolisen keskittymisen Juntunen näkee suureksi ongelmaksi. Viennin painottuminen energiaan ja raaka-aineisiin tekee talouden hyvin riippuvaiseksi maailmantalouden kehityksestä.
Juuri talouden yksipuolisuuden vuoksihan Venäjä on juuri nyt ajautunut pahaan talouslamaan. Kaksi miljoonaa venäläistä on jäänyt työttömäksi. Työttömyysprosentti on kahdeksan.
Juntunen kirjoittaa, että valtiojohtoinen autoritaarisuus ei tyydytä kaikkia, ”mutta vanhaan venäläiseen tyyliin protestit on tukahdutettu”.
Valtion turvallisuuselimien tärkeyttä Juntunen pitää Neuvostoliiton perilliselle Venäjällekin ominaisena piirteenä. Ne nojautuvat voimakkaasti asevoimiin. Tätä Juntunen pitää ”selvänä imperialistisena piirteenä” – asevoimat ovat imperiumin tärkeä ylläpitäjä.
Imperiumi aisoihin
vastaiskukyvyllä
Juntunen esittää, että imperiumien tapaan Venäjä edellyttää naapureiltaan ystävällisyyttä. Mikäli naapurit hakeutuvat kilpailijoiden leiriin, Venäjä on valmis voimatoimiin.
Vaikka Suomen ja Venäjän välillä ei Juntusen mukaan ole ”virallisesti” ongelmia, molemmin puolin rajaa ollaan toisten toimista tarkkoina.
Juntunen varoittaa imperialismista heikkoja naapureita: ”myös uuden venäläisen imperialismin tehokkain estäjä on toinen moderni ja tehokas valtio tai voimaryhmittymä vahvoine asevoimineen”.
Verhotusti Juntunen neuvoo Suomea, että ”imperiumin pienen naapurin ei pidä heittäytyä toisen imperiumin syliin”, ettei jouduta ojasta allikkoon.
Suomen virallisen Nato-optiokulttuurin mukaisesti hän kuitenkin esittää, että ”on myös käytettävä hyväkseen liittoutumisen mahdollisuuksia ja huolehdittava uskottavasta puolustuksesta”.
lehti 