”Antakaa miehille kasvatusvastuuta ja uskaltautukaa yrittäjiksi”
Kirjailija ja luennoitsija Lenita Airisto osaa yllättää. Näyttävän uran liikemaailmassa tehnyt moniosaaja sanoo ymmärtävänsä puheita kotiäitiyden puolesta.
Kun toimittaja vielä toipuu hämmennyksestä, Airisto toistaa, että kotiäiti Nina Mikkosen puheissa on perää.
– Päivähoitokasvatus ei korvaa isän ja äidin kasvatusta. Vanhemmat siirtävät arvomaailmansa lapsillensa. Sen takia tarvitaan läsnäoloa ja kasvatusta.
Airisto huomauttaa, että arvomaailman siirtäminen on unohdettu kokonaan, vaikka se antaa nuorelle parhaat eväät maailmalle.
Koulutusta on, kasvatus puuttuu
Lenita Airisto puhuu yhteisten ruokailuhetkien ja vakiintuneen päivärytmin puolesta.
– Koko perhe kerääntyy ruokapöydän ympärille nauttimaan pitkän aterian. Sen jälkeen lapset eivät lähde enää ulos harhailemaan, vaan tekevät läksyjä ja painuvat nukkumaan, jotta jaksavat nousta aamulla ylös, hän neuvoo.
Hän patistaa vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa, vastaamaan näiden kysymyksiin ja kysymään missä mennään.
Perheelliset helposti vähättelevät lapsettoman neuvoja. Airisto napauttaa epäilijöitä:
– Meillä on hyvin koulutettuja, mutta huonosti kasvatettuja nuoria. Kasvatus on rakkauden, yhteenkuuluvuuden ja välittämisen osoitus. Lastenkasvatus on etuoikeus.
Äidit nappaavat helposti isiltä kasvatustehtävän pois, Airisto paheksuu ja muistuttaa, että menestyvät naiset ovat saaneet arvostusta ja huomiota isiltään.
Nuoret isät saavat kiitosta
Hellan ääreen Airisto ei naista jätä.
– Naiset ovat Suomessa työssä kuten miehetkin. Ilman sitä ei pärjätä. Olen monta kertaa puhunut, että perheessä voisi olla kodinhoitaja. Naisille kasautuu muutoin valtava työmäärä, ensin työ ja sitten kotityöt. Se on liikaa. Tunnit loppuvat kesken.
Töiden ja kotitöiden yhteistaakka on syynä moneen työuupumukseen, Airisto katsoo. Hän varoittaa työpaineen vain kiristyvän tulevaisuudessa. Siksi helpotusta on löydettävä kotitöihin.
Ilman ammattitaitoista kotiapulaista vanhemmilla ei Airiston mukaan riitä voimia lasten kasvatukseen.
– Nyt puhun kummastakin vanhemmasta. Nuorissa perheissä ei onneksi enää äiti tee kaikkea. Valveutuneet nuoret isät katsovat, että perhe on perustettu yhdessä. Kumpikin haluaa lapsilleen parasta.
Kouluttautukaa, naiset!
Pehmoyhteiskunta tuudittaa naiset Airiston mielestä väärään käsitykseen.
– Menestys on kova juttu, hän muistuttaa ja kehottaa naisia varautumaan kylmiin realiteetteihin.
– Ensin täytyy kouluttautua ja asettaa päämäärä yhtä korkealle kuin miehetkin sen asettavat. Pitää valmentautua tehtäviin ja sitten ottaa ne haltuun. Eivät miehetkään avaa ovia toisilleen, vaan paikoista taistellaan.
Naiskiintiöiden ottamisen yritysten hallintoneuvostoihin Airisto on kyseenalaistunut. Hän löytää yhden paikan, jonne kiintiöt sopivat, poliittiseen vallankäyttöön.
– Kunnallispolitiikassa määritellään monia asioita, jotka ovat tärkeitä perheille ja lapsille. Miehet eivät ole perehtyneet näihin asioihin yhtä hyvin kuin naiset.
Vähättelyyn joutuu tottumaan
Monen naisen ura jymähtää ns. lasikattoon. Lenita Airisto on rikkonut niitä osan huomaamattaan ja osan kovalla sisulla.
– Minulle ei ole avattu yhtään ovea, konkreettisia ovenavauksia lukuun ottamatta. Olen saanut potkia kaikki ovet itse auki.
Muidenkaan on hänestä turha odottaa pelastavaa prinssiä. Päinvastoin, naisten on parempi varautua haukkuihin ja vähättelyyn.
– Kun olen saanut jotain aikaiseksi, jostain on ilmestynyt joku, yleensä mies, joka on kiistänyt kaikki ansioni kyseissä pyrinnössä. Tiedänkin saaneeni jotain aikaiseksi, kun saan valtavan hyökkäyksen niskaani, Airisto naurahtaa.
Suomesta puuttuu yrittäjäperinne
Parhaiten nainen menestyy Airiston mukaan ryhtymällä yrittäjäksi, sillä omia kykyjä pääsee harvoin täysin hyödyntämään palkkatyössä varsinkin, kun ”miehet ovat nokkimassa”.
– On pantava itsensä likoon, tehtävä pitkiä päiviä. Tällaisten kriisien aikana on valtavat mahdollisuudet.
Airisto harmittelee, ettei Suomessa ole yrittäjäperinnettä.
– Kriisin aikana syntyy mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle, uusille ideoille. Ei pidä ylenkatsoa pieniä yrityksiä. Moni kansainvälinen yritys on aloittanut autotallista, hän tähdentää.
Kuva: Pekka SipolaKuva: Pekka SipolaKuva: Pekka Sipola
lehti 