Kahden tutkinnon opinnot yhtä aikaa
Peruskoulun päättymisvaiheessa Hanna Ritasen ei tarvinnut pähkäillä lukion ja ammattioppilaitoksen välillä. Sävelet olivat heti selvillä.
– Olen aina ollut käytännön ihminen, ihan lapsesta asti. Tykkään kyllä lukea ja seurata aikaa, mutta tykkään käytännönläheisestä hommasta ja ajattelin, että siltä kannalta lukiosta ei ole minulle välttämättä niin hyötyä. Tiesin, että haluan hoitoalan ammattiin, ja että lähihoitajan linja on se minun ratkaisuni.
– Halusin kuitenkin parantaa kielitaitoani ja yleissivistystäni. Ajattelin, että kaksoistutkinnosta voi siltä kannalta olla hyötyä, ja ihan senkin kannalta, että jos myöhemmin haluan vaihtaa alaa tai jatkaa opintoja, niin siihen on enemmän mahdollisuuksia avoinna.
Hanna aloitti kahden tutkinnon opintonsa vuoden 2006 syksyllä. Jo peruskoulussa ollessaan hän oli tietoinen tällaisesta mahdollisuudesta.
– Opinto-ohjauksessa yläasteella meille kerrottiin, että semmoinen mahdollisuus on ammattiopinnoissa olemassa, että voi suorittaa lukio-opintoja siinä samalla.
Kahden tutkinnon opiskelijan pitää ensin päästä ammattitutkintoa suorittamaan. Sen jälkeen opiskelijalta tiedustellaan halukkuutta kahden tutkinnon opintoihin. Jyväskylän ammattiopiston äidinkielen lehtori Maire Vidgrén-Hätinen kertoo, että kiinnostuneita on viime vuosina riittänyt.
– Niin paljon on halukkaita, että kahtena vuotena meidän on pitänyt perustaa lisäluokat. Muuten keskiarvoraja olisi noussut hyvin korkealle.
Ilman motivaatiota
ei kannata tulla
Hanna Ritasen ei ole tarvinnut katua kaksoisvalintaansa.
– Tämä on ollut minun kannaltani ihan oikea ratkaisu, ja ihan hyvin opinnot ovat sujuneet, vaikka vähän se on ollut jaksamisestakin kiinni. Välillä tulee kokeissa sumia, että on ihan hirveästi tekemistä, niin kuin nyt, kun on ylioppilaskirjoituksia ja samaan aikaan opinnäytetyön valmistelua ammattipuolella. Nyt on ihan hirveä rumba päällä, mutta aina siitä sisulla ja sitkeydellä selviää.
Kun ensimmäiset kaksoistutkintojen suorittajat olivat päivät ammattikoulussa ja illat iltalukiossa, niin Hanna Ritasella ammatilliset ja lukio-opinnot ovat sujuneet paljon sutjakammin.
– Mulla on lukion kursseja aina tietyissä jaksoissa niin, että lukiotunteja on maanantaisin ja keskiviikkoisin iltapäivällä. Aamupäivät ovat aina ammatillisia opintoja. Joskus on ihan kokonaisia lukiojaksoja, jolloin ei ole ammatillisia opintoja ollenkaan.
”Kaikkien tavoitteiden ja oletusten mukaan” Hanna Ritanen saa molemmat tutkintonsa valmiiksi tänä keväänä.
– Vaikka eihän sitä koskaan tiedä.
Ylioppilaskirjoituksista on viime syksyltä jo plakkarissa kaksi laudaturia, äidinkielestä sekä terveystiedosta.
– Nyt on sitten vielä kielet. Perjantaina on englanti ja seuraavana maanantaina ruotsi.
Vaikka opiskelu välillä onkin ollut rankkaa, mitenkään ylivoimaisena Hanna Ritanen ei oman kokemuksensa pohjalta pidä kaksoistutkinnon suorittamista.
– Mutta ilman motivaatiota tänne ei kannata tulla.
Uudenlainen malli
EU-rahan turvin
Maire Vidgrén-Hätisen mukaan Jyväskylän ammattiopiston kaksoistutkintolaisista suurin osa selviää opinnoistaan Hanna Ritasen tavoin kolmessa vuodessa. Vuodesta 2001 lähtien jo yli 400 ammattiopiston opiskelijaa on saanut valkolakin ja tällä hetkellä kahta tutkintoa opiskelee noin 500 opiskelijaa. Vidgrén-Hätisen mukaan Jyväskylä kuuluu tässä asiassa tiennäyttäjien joukkoon, eikä tuloksissa ole häpeämistä. Ne kestävät hyvin valtakunnallisen vertailun.
Jyväskylässä on kehitetty EU-rahan turvin uudenlainen malli, joka mahdollistaa kahden tutkinnon suorittamisen henkilökohtaisen opiskeluohjelman pohjalta. Opinnot on järjestetty niin, että opettajat tulevat oppilaiden luo, eikä opiskelijoiden tarvitse ravata kesken päivää kaupungilla oppilaitoksesta toiseen. Toisaalta sekin on mahdollista, että opiskelija suorittaa lukiokurssinsa kotipaikkakunnan lukiossa.
Ammattiopiston Harjun toimipisteessä ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus ovat nyt poikkeuksellisen lähellä toisinaan, sillä tilaongelmiensa takia evakkoon joutunut Vaajakosken lukio on toiminut samassa kiinteistössä viime vuoden alusta asti.
– Kun ammattikoulusta ei voi tulla ylioppilaaksi, pitää olla jonkun lukion kirjoissa. Alunperin meidän emolukiomme olivat Muurame ja Palokka, jotka meidät huolivat silloin. Cygnaeus-lukio tuli mukaan kaksi vuotta sitten. Nyt kun Vaajakosken lukio toimii tässä samassa rakennuksessa, meidän opiskelijamme voivat ottaa sieltä reaaliaineiden kursseja, joita me järjestämme kyllä itsekin. Meillä on lukion kanssa yhteisiä opettajiakin. Tämä on meillä hyvin joustavaa, Vidgrén-Hätinen kehuu.
Koko nuorisoaste
samaan hallintoon
Maire Vidgrén-Hätinen ei pidä ollenkaan huonona Jyväskylässä valmisteltua hallintomallia, jossa lukiot ja ammattioppilaitokset sijoitetaan samaan kuntayhtymään.
– Tämä nuorisoastehan on kokonaisuus. Kun ammattikoulupohjaltakin voi pyrkiä ammattikorkeakouluun, niin mikseivät ne voi olla saman ylläpitäjän alaisuudessa. Se voisi säästää meidän veronmaksajien rahoja.
Jyväskylän ammattiopisto on monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa noin 4 000 opiskelijaa opiskelee tutkintoon johtavaa koulutusta kolmessa yksikössä: tekniikka ja liikenne, kauppa ja palvelut sekä hyvinvointi ja kulttuuri. Ammattiopiston palveluksessa on noin 430 henkilöä ja oppilaitos on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää.
uutiskirje 
