Professori Heikki Paloheimo arvio eläkekiistaa
– Hallitus joutui selvästi peräytymään, sanoo Tampereen politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja, professori Heikki Paloheimo hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen eläkekiistasta.
– Se oli hallitukselle tappio. Se oli hallitukselle jonkinlainen arvovaltatappio.
Paloheimo kuittaa pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tappion tunnustamista kiertävät vastaukset selityksiksi:
– Politiikassahan tappiot pitää aina selittää voittoina. Juuri tästä on tässäkin kysymys. Puolueet selittävät vaalitappiotkin torjuntavoittoina.
Paloheimo näkee ay-liikkeen ja hallituksen yhteenotossa kolme pääkysymystä, joista vain työssäkäyntivuosien lisäämisessä hallitus saattoi voittaa, vaikka varsinaisessa eläkeiän korottamisessa hävisikin.
Vanhanen hävisi kahdessa kysymyksessä: oman ja puolueensa arvovallan nostossa ja siinä, kuka päättää eläkeasioista.
Kuka päättää
politiikassa
Paloheimon mukaan hallitus joutui perääntymään hyvin keskeisessä kysymyksessä, kuka näistä työelämää koskevista poliittisista asioista ylipäätänsä saa päättää.
Paloheimon arvion mukaan Vanhasen pyrki tietoisesti pitämään eläkeikäpäätöksen kolmikantavalmistelun ulkopuolella – ja hävisi.
Paloheimo muistaa, että jo Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen ajoilta asti kolmikantayhteistyön määrää on pyritty ajoittain aktiivisesti vähentämään.
– Jokainen hallitus, jossa mikä tahansa vasemmistopuolue olisi mukana, olisi varmasti toiminut tässäkin toisella tavalla korostaen vahvasti tätä kolmikantayhteistyön merkitystä.
Työmarkkinajärjestöt ovat Paloheimon mukaan olleet 1990-luvulta asti varpaillaan siitä, haluaako hallitus muuttaa tätä vallanjaon kolmikantajärjestelmää.
– Kysymys on siitä, millä tavalla asiat valmistellaan. Haluaako hallitus rajoittaa tätä kolmikantaista yhteistyön roolia poliittisten asioiden valmistelussa.
Arvovaltaa ja
poliittista valtaa
Eläkekiista oli Paloheimon mukaan arvovaltakysymys myös ay-liikkeen puolelta.
– Arvioisin että päivän selvästi.
– Kun tämä on jo 1990-luvulta asti ollut taustana tässä, niin pitäisin aivan selvänä, että palkansaajajärjestöjen hyvin voimakaslinjaisen kampanjoinnin yhtenä motiivina on ollut myös korostaa tämän kolmikantaisen yhteistyön pysyvyyden merkitystä.
Paloheimo sanoo, että Suomessa kolmikantaisen yhteistyön osuus poliittisessa päätöksenteossa on poikkeuksellisen keskeinen. Siitä ay-liike pyrkii pitämään kiinni.
– Läntisestä Euroopasta ei taida löytyä Suomen ohella kuin Itävalta, jossa työmarkkinajärjestöjen rooli olisi yhtä keskeinen yleisessä poliittisessa päätöksenteossa.
Eläkekiista lähti Paloheimon mukaan liikkeelle arvovaltakysymyksenä ja päättyi ay-liikkeen voittoon sekä arvovallan että poliittisen vallan säilymisen osalta.
Paloheimo sanoo, että on hieman vaikeata arvioida kolmikannan vahvuutta tulevaisuudessa:
– Erittäin vahva jatkuvuushan tällä suomalaisella konsensuspolitiikan päätöksentekotyylillä on. Sikäli ykkösarvaukseni on, että eivät nämä päätöksentekoperiaatteiden yleiset periaatteet paljon muutu.
Kolmikannan voitto eläkekiista tarkoittaa jatkossakin ay-liikkeen osallistumista poliittiseen päätöksentekoon.
uutiskirje 
