Ensin olivat romanit, nyt somalit
– Jos somali tekee rikoksen, kaikki somalit ovat rikollisia. Somalien keskuudessa on äitejä ja vanhuksia, alleviivaa Habib.
Habib tyrmää täysin ajatuksen palauttaa rikoksen tehneet maahanmuuttajat takaisin kotimaahansa.
– Eihän näin voi olla. Jos ihmisellä on pysyvä oleskelulupa, hän on tasavertainen kehen muuhun Suomen kansalaiseen verrattuna, Habib oikoo.
Perussuomalaiset ajavat Habibin mukaan sitä, että ihmisen voi karkottaa sillä perusteella, että hänellä on ulkomaalainen tausta.
– Jos suomalainen tekee rikoksen, pitääkö hänet lähettää jonnekin?
Bangladeshissa ekonomin ja Suomessa yhteisöpedagogin tutkinnon suorittanut Habib suhtautuu maahanmuuttopolitiikkaan loogisesti. Jos ihminen on saanut pakolaisen statuksen, häntä ei sen jälkeen voi luokitella ihonvärin tai kulttuurin perusteella.
Habib ottaa melkein lämpöä, kun kerron turkulaisten reaktioista. Siitä, että värilliset nuoret ”majailevat” Hamburger Börsin lobbybaarissa yhteiskunnan varoilla.
– Suomalaisella on oikeus istua baarissa siinä missä tummalla ulkomaalaisellakin. He ovat maksavia asiakkaita. Niin yksinkertainen asia se on, Habib toteaa.
– Kaikilla on oikeus nauttia vapaudesta. Vapautta ei voi vapauttaa.
Habib tarkoittaa pohdinnallaan, että kantaväestöllä ei ole oikeutta luokitella kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia ja pakolaisia heidän etnisen taustansa perusteella.
Somalit
leimaavat
Somalit leimaavat Habibin mukaan kantaväestön mielessä muut maahanmuuttajat. Heitä käsitellään yhtenä ryhmänä ”somalileimasimella”.
– Somaleilla on vahva kulttuuri, mutta heillä on oikeus siihen, Habib oikoo.
– Romaneista tuli ihmisiä sen jälkeen, kun somalit tulivat Suomeen.
Suomalaiset pelkäävät somaleita Habibin mukaan siksi, koska somalilainen kulttuuri poikkeaa niin paljon suomalaisesta.
– Jokaisella on oikeus rakastaa omaa kulttuuriaan. Ja se aiheuttaa reaktioita.
– Tarvitaan jotakuta, jota haukutaan ja alistetaan, että me voidaan paremmin, Habib tiivistää.
Työttömyys
iso ongelma
Jos työllisyyskursseilla ja muilla keinotyöllistävillä tavoilla työllistetyt ihmiset lasketaan pois, Habibin mukaan maahanmuuttajien työttömyysaste on yli 60 prosenttia.
– Joidenkin ryhmien kuten irakilaisten ja somalien työttömyys on yli 80 prosenttia.
Maahanmuuttajien työttömyys on Habibin mukaan monisyinen asia. Turvapaikanhakijoiden joukossa on muun muassa vanhuksia.
Habib perää myös kunnilta vastuuta maahanmuuttajien työllistämisessä.
– Turun kaupungin työntekijöistä alle yksi prosentti on maahanmuuttajia. Kaupungin väestöstä maahanmuuttajataustaisia on 6,4 prosenttia, Habib vertaa.
Kielirasismia
Suomessa
Habibin mukaan suomalaisten työnantajien keskuudessa esiintyy myös kielirasismia. Suomessa ensimmäinen työhönottokriteeri on kielitaito.
– Kielitaito ei saa olla este työelämään pääsemiseksi, Habib sanoo.
– Ranskassa tai Saksassa työnantajalla ei ole ollut varaa miettiä työntekijän kielitaitoa.
Työvoimaa oli otettava kielestä huolimatta.
– Suomessa ensimmäinen kynnys on, että ei osaa kieltä.
Kielen osaamattomuus on este myös kouluttautumiselle. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutissa edellytetään kielitaitoa. Yhtenä perusteena tälle on esitetty työsuojelun ymmärtämisen.
Ensimmäisen kriteeri työpaikan saamiselle pitää Habibin mukaan olla osaaminen, työkokemus ja koulutus. Suomessa kielen osaamiselle on annettu liian suuri merkitys.
Habib perää, että yrityksien yhteiskunnalliseen vastuuseen kirjataan myös maahanmuuttajien oikeudet.
Työnantajien suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee Habibin mukaan paljon. Salon Nokian tehdas toimii esimerkillisesti. Myös STX Europen Turun telakka saa häneltä pisteitä.
Ay-liikkeellä
vielä opittavaa
Asuinalueilla tai vaikkapa ravintolassa maahanmuuttajat voivat irrottautua omiin oloihinsa. Työelämässä heidän on tultava toimeen kantaväestön kanssa.
Habibin mukaan ay-liike ei ole tarpeeksi reagoinut työpaikoilla ilmeneviin ongelmiin
– Asiasta pitää antaa koulutusta työpaikoilla.
Nykyinen kyttäilymentaliteetti ja hiljainen halveksunta ei ole hyvästä.
– Pitää olla työkaluja ihmisoikeuksien loukkauksien valvomiseksi. Viranomaisvalvontaa on. On vähemmistövaltuutettu, mutta valvonta on valtakunnallista. Ihmisillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin, mutta kynnys sen tekemiseen on korkea.
Habib sanoo tulleensa Vasemmistoliiton jäseneksi mm. puolueen vähemmistöjä ymmärtävien periaatteiden vuoksi. Bangladeshissa hän liittyi sikäläiseen vasemmistopuolueeseen. Hän työskentelee Turun nuorisoasiainkeskuksen monikulttuurisen toiminnan koordinaattorina ja on valtakunnallisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen.
Suomellakin
opittavaa
Suomalaisillakin on Habibin mukaan vielä paljon opittavaa. Maahanmuuttajat ovat meillä niin pieni vähemmistö, että he eivät ole pystyneet saamaan asemaa puolueissa ja muutenkaan yhteiskunnassa.
Suomalaisten valmius kohdata monikulttuurisuus ja tasavertaisuus ovat Habbiin mukaan heikot. Pienikin muutos lainsäädännössä aiheuttaa kohtuuttoman vastareaktion.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (rkp.) pienet muutokset ulkomaalaislakiin saivat vastaansa lähes 30 000 suomalaisen allekirjoittaman nettiadressin. Habib pitää mielenilmausta suomalaisena ylireagoimisena.
Habibin mukaan esimerkiksi Saksassa osataan ulkomaalaisiin suhtautua vähemmän tunnepohjaisesti, koska heillä on kannatusta yhteiskunnassa.
Kun turkkilaiset tulivat töihin Saksaan vain käydäkseen vierastyövoimana, Habibin mukaan nyt heidän läsnäolonsa pysyvästi on alettu hyväksyä. Suomessa maahanmuuttajiin suhtaudutaan pitkälti vielä kuin kävijöihin.
uutiskirje 
