”Lomautettujen ja irtisanottujen ei saa antaa pudota”
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio varoittaa toistamasta 1990-luvun laman virheitä. Silloin räjähdysmäisesti noussut työttömyys synnytti massoittain syrjäytymistä.
– Kokemukset 1990-luvun lamasta ovat synkät. Silloin jouduttiin tilanteeseen, jossa parhaassa työiässä olevia ihmisiä joutui työelämän ulkopuolelle, ja osa heistä ei koskaan päässyt takaisin työelämään. Noin satatuhatta ihmistä jäi pysyvästi työelämän ulkopuolelle, Vainio sanoo.
Suomi ei toista kertaa kestäisi tällaista työvoimaresurssien tuhlaamista.
– Nyky-Suomen tilanteessa, jossa työikäisen väestön osuus pienenee, meidän pitää saada mahdollisimman moni työikäinen työelämään, oman kykynsä mukaisesti.
Irtisanominen voi synnyttää syrjäytymiskierteen. Työtön jää työterveyspalveluiden ulkopuolelle, ja potkujen tuomaa henkistä tuskaa lievitetään usein alkoholilla.
– Irtisanominen on monelle ihmiselle iso kriisi, koska se vie elämän hallinnalta pohjan. Silloin ihminen tarvitsee tukea.
Työterveyshuolto kannattaa Vainion mielestä ottaa mukaan irtisanotuiksi ja lomautetuiksi joutuvien tukemiseen.
– Työterveyshuollolla on keinoja, joilla voidaan purkaa pahoinvointia ja sitä kautta toivottavasti jaksaminen helpottuu.
Työttömällekin oikeus työterveyshuoltoon?
Oikeus työterveyshuoltoon katkeaa työsuhteen myötä. Vainion mielestä silloin kunnallisen terveydenhuollon ja työvoimaviranomaisten pitäisi astua nykyistä enemmän esiin, ja jatkaa työterveyshuollossa alkanutta kriisiterapiaa.
– Sosiaali- ja terveysministeriössä on kehitetty työterveysneuvontaa Kuopion pilottihankkeessa. Se on tarkoitettu nuorille irtisanotuille, jotka ovat joutuneet työelämän ulkopuolelle.
Pilottihankkeessa eri toimijoiden yhteistoiminnassa huolehditaan, että irtisanottavien nuorten syrjäytymiskehitys ei pääse alkamaan.
– Annetaan tukea hieman työterveyshuollon malliin, jotta työvoimakelpoisuus säilyy.
Tavoitteena on, että pilottihankkeesta tulisi valtakunnallinen toimintamalli.
– Kyse ei ole varsinaisesta työterveyshuollosta, koska näillä ihmisillä ei ole työnantajaa, vaan tämä olisi julkisen terveydenhuollon ja työvoimaviranomaisten järjestämää.
– Tässä tilanteessa, jossa työelämän ulkopuolelle joutuu yhä enemmän väkeä, olisi hyvin tärkeää, että tämä saadaan toimimaan. Tässä ei ole yhtään aikaa hukattavaksi, Vainio vaatii.
Nuorten syrjäytyminen kohtalokkainta
Vainio kantaa huolta myös nuorten naisten syrjäytymisestä. Aikaisemmin on puhuttu paljon nuorten miesten ahdingosta, mutta nyt myös nuorten naisten ongelmat alkavat näkyä.
– Jos katsotaan mielenterveyshäiriö- ja masennustilastoja, niin sieltä näyttää nousevan esiin erityisryhmänä nuoret naiset, joiden sairauspoissaolot masennuksen takia ovat lisääntymässä.
– Tämä on oire jostakin. On pohdittava, miten tähän pystytään puuttumaan.
Vainio uumoilee, että yksi syy nuorten naisten masennusoireiden yleistymiselle voi löytyä työuran pirstoutumisesta.
– Yksi selvä ongelma tällä hetkellä on nuorten työllistyminen. Nuorten pitäisi päästä kunnon töihin, jotta ei oltaisi vain pätkätöissä.
Kun työura on pätkitty, eikä varmuutta seuraavasta työsuhteesta ole, nuori ahdistuu.
– Sellaiseen työsuhteiseen pääseminen, jossa voi tapahtua sitoutuminen työhön, on vaikeutunut. Työelämä ei saa olla pelkkää pikajuoksua, vaan pitää olla pitkäaikaista sitoutumista työhön ja työpanoksiin. Se vaatii sitoutumista sekä työnantajilta että työntekijöiltä.
Kuva: Pekka SipolaKuva: Pekka Sipola
uutiskirje 
