Helsingin talouden hyvät vuodet taaksejäänyttä elämää
Tarkkoja laskelmia kukaan ei meneillään olevassa epävakaassa taloustilanteessa uskaltaudu lausumaan. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on kuitenkin viimeisimmissä ulostuloissaan lähtenyt siitä, että vuoden 2011 loppuun mennessä pääkaupungin tulot olisivat 1,3 miljardia pienemmät kuin tulot.
Pajusen mukaan vaihtoehtoja tulevaisuudessa ovat velanotto, säästötoimet (=leikkaukset) ja kunnallisveron korottaminen.
Kaupunginvaltuuston käydessä viime kuun lopulla lähetekeskustelunsa ensi vuoden talousarviosta näytti lainanotto olevan keino, josta päätöksenteon ajan koittaessa saattaa löytyä yksimielisyys. Kunnallisveron korottaminenkin nykyisestä 17,5 prosentista valtuustossa saattaisi enemmistön taakseen. Tämän keinon käyttöönoton puolesta liputtivat ainakin tässä vaiheessa vihreät sekä valtuuston vasen laita. Kokoomuksen valtuutetuista ei kunnallisveron korottamisen kannattajia löytynyt.
Useissa kunnissa on jo lähdetty repimään kuluvan vuoden budjettia auki. Näillä näkymin Helsingissä ei tähän ole tarvetta. Näin on siitäkin huolimatta, että jo nyt tiedetään, että muun muassa yhteisöverojen tuottotavoitteesta jäämisen vuoksi verotulot tulevat jäämään noin 200 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi.
Tarvetta budjetin aukirepimiseen ei ole siltikään, vaikka päätetyistä investoinneista kiinni pitäminen tarkoittaa toisen 200 miljoonan euron verran miinusta. Investointipäätöksistä luopumista ei kukaan esittänyt, vaikka ne sattuvatkin olemaan Helsingissä juuri nyt huomattavan isot.
Vasemmistoliitto korosti valtuustokeskustelussa tarvetta pitää palvelutuotannon tasosta kiinni. Varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella palvelujen tarve päinvastoin kasvaa väestönkasvun ja ikääntymisen myötä.
Hyvät vuodet
puskurina
Helsingin talous kestää tällaisen 400 miljoonan euron tappion ja sillä on mahdollisuus tällaiseen talousmalttiin kiitos yli viime vuosien jatkuneen taloudellisen kukoistuskauden.
Pääkaupunki on kerännyt lähes koko kymmenluvun tuloja enemmän kuin on kuluttanut. Kertymää on noin miljardi euroa.
Kaupungin taloutta, peruspalvelujen saatavuutta ja budjetin tekoa seuraavien helsinkiläisten muodostama avoin verkosto Pro Kuntapalvelut muistuttaa tietopaketissaan, että kaupungin vakavaraisuutta pönkittämässä on jo vuosia ollut erityisesti Helsingin Energia.
Toissa vuonna tämän kultapossun tuotosta siirrettiin kaupungin kassaan 150 miljoonaa euroa ja viime vuonna 200 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna Helsingin Energian voiton arvioidaan nousevan lähes 250 miljoonaan euroon. Kaikkiaan Helsingin Energian tuloksesta on siirretty ylimääräisinä siirtoina kaupungin toimintapääomaan jo noin 710 miljoonaa euroa.
Pro Kuntapalvelut -verkosto pitää vääränä käytäntöä, jossa Energialta tuloutettavia varoja ei olla otettu mukaan kaupungin budjettiin.
Näin voitaisiin verkoston mielestä tehdä, koska valtuustolla on budjetin raameja keväällä käsitellessään tiedossa paljonko se oli päättänyt ottaa kaupungille Energian edellisen vuoden tuotosta. Budjettia lopullisesti syksyllä käsiteltäessä valtuustolla on käytössään ennuste ko. vuoden siirron määrästä.
Alibudjetointi –
jatkuva epäkohta
Verkosto pitää suurena epäkohtana tavaksi muodostunutta käytäntöä, jossa samaan aikaan, kun Energian tiedossa ollut tuotto on jätetty budjetteja laadittaessa huomiotta, ovat ne osoittautuneet säännönmukaisesti alijäämäisiksi. Käytännössä Energiasta siirrettyjä varoja on käytetty loppuvuodesta alibudjetoitujen sosiaali- ja terveystoimen määrärahojen lisäämiseen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetointi on Helsingissä ollut jatkuvaa. Alibudjetointi on ollut läpi vuosikymmenen vuosittain 50 miljoonan euron luokkaa. Viime vuonna valtuuston piti päättää oli noin 86 miljoonaa euron lisärahoituksen osoittamisesta. Kaiken kaikkiaan valtuuston myönsi vuosina 2002-2008 ylitysoikeuksia alibudjetoinnin jälkeen yli 380 miljoonaa euroa.
Pro Kuntapalvelut muistuttaa myös Helsingin varallisuudesta sijoittajana. Pääkaupungilla oli vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan ns sijoitusomaisuutta yli 2 500 euroa jokaista asukastaan kohden.
Kyse on omaisuudesta, joka koostuu muun muassa kaupungin lainasaatavista liikelaitoksiltaan ja kiinteistöyhtiöiltään, sekä rahoitusmarkkinoille pääasiassa joukkovelkakirjasaamisina sijoitetuista varoista.
uutiskirje 