Taantuma syynä vuokra-asuntomarkkinoiden kiristymiseen
Runsas vuosi sitten hyväksytyllä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen tähtäävällä ohjelmalla tavoitellaan pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamiseen vuoteen 2011. Etenemiselle sen jälkeen ei ole samalla tavalla annettuja tavoitteita, mutta pyrkimys on saada ilmiö puristettua vuoteen 2015 mennessä niin alas kuin vain mahdollista.
Ohjelman toteutuessa on pääkaupunkiseudulle aikaansaatu vuoteen 2011 mennessä noin 1 000 asuntoa, tukiasuntoa tai hoitopaikkaa. Maan muihin suurimpiin kasvukeskuksiin on tuolloin ohjelman mukaan saatu vastaavia asuntoja 250 kappaletta.
Ja ohjelman toteutumiseen uskotaan siitä vastaavassa Ympäristöministeriössä.
– Olemme tyytyväisiä vauhtiin, jolla ohjelman toteuttamisessa on edetty, sanoo ylitarkastaja Peter Fredriksson.
80 hanketta
käynnistynyt
Kymmenen korkeimman asunnottomuuden kaupunkien kanssa on solmittu niin sanotut aiesopimukset, jotka tulivat voimaan viime syyskuussa. Sopimuksissa on pystytty sopimaan kaikista konkreettisista hankkeista ja osoittamaan niihin valtion rahaa. Valtion niihin korvamerkittynä suuntaamat investointiavustukset ovat parhaimmillaan 50 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan on saman suuruisella osuudella mukana lisähenkilöstön palkkauksessa.
Solmituissa aiesopimuksissa on Fredrikssonin mukaan päätetty noin 80 hankkeen käynnistämisestä. Niiden kaikkien toteutuessa pystytään aikaansaamaan noin 1 800 asuntoa tai tukipaikkaa.
– Tavoite on kova, myöntää Fredriksson.
Pitkäaikaisasunnottomia on Suomessa tällä hetkellä 7 900w asunnottomasta noin 3 000. Asunto järjestyisi tähän mennessä päätetyillä aiesopimuksissa yli puolelle pitkäaikaisasunnottomista.
Luottamusta ohjelman toteutumiseen kasvattaa Fredrikssonin mukaan kaupunkien kanssa tehtyjen sopimusten lisäksi se, että sovituista 1 800 asunnosta on rahoitussopimukset tehty 840 asunnolle.
Ottaen huomioon miten tämänlaatuisten hankkeiden toteuttamisesta tässä ”kaavoitusvalitusten luvatussa maassa” yleensäkin saadaan taistella, on saavutus vuodessa toteutettuna erinomainen.
Hankkeille ei myöskään alkuun tahtonut löytyä kelvollisia tarjouksia. Taloustaantuma on vaikuttanut tähän kuitenkin niin, että urakkahinnat ovat alkaneet pudota nopeata vauhtia.
Rahoituksen saaneista hankkeista on tänä vuonna valmistunut kaksi, Suutarilan koti Helsingissä ja Utran kuntoutusyksikkö Joensuussa. Kuluvan vuoden aikana kohteita valmistuu lisää, muun muassa julkisuudessakin esillä olleet Roihuvuoren palvelutalo ja tukiasunnot sekä Hietaniemenkadun yksikkö.
Asumisneuvontaan
lisää resursseja
Pitkäaikaisasunnottomuutta pyritään ehkäisemään jo ennalta. Siinä työssä keskeistä on Fredrikssonin mukaan resurssien lisääminen asumisneuvontaan.
Eri puolilla maata palkataankin 16 uutta asumisneuvojaa. Helsinkiin näistä tulee seitsemän. Kokemukset kymmenen vuotta sitten Kontulassa aloitetusta neuvontatyöstä ovat hyvät. Asuntoneuvojat ovat pystyneet auttamaan ongelmatilanteisiin joutuneita.
Nuorten tuetun asumisen kansallisessa hankkeessa Nuorisoasuntoliitto luo yhdessä valtakunnallisen Työpajayhdistyksen kanssa malleja, joilla pyritään tarttumaan nuorten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo ennen 18:tta ikävuotta.
– Asunto on tässä ennalta ehkäisevässä työssä keskeinen tekijä. Asunto on työn ohella perusta sille, että nuori saa itsenäisestä elämästä kiinni alusta asti.
Raha-automaattiyhdistys tukee tuetun asumisen hankkeen ohella toiminta-avustuksin myös vapautuvien vankien asumisjärjestelyistä huolehtivia järjestöjä. Tämän toiminnan tarpeellisuudesta kertoo se, että kahdella viidestä vankilasta vapautuvalla on asunto.
Käänne
huonompaan
Iloa pitkäaikaisasunnottomuuden vähenemisestä pilaa yleinen vuokra-asuntotilanne maassa.
– Yhteistyö valtion, kunnallisten toimijoiden ja järjestöjen kesken on sujunut hienosti, mutta meitä huolestuttaa nyt eniten ongelma, joka on seurausta siitä, että Suomessa on kolme-neljä vuotta laiminlyöty suorastaan häpeällisesti yleinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen, sanoo Peter Fredriksson.
Tilanne kärjistyi, kun vuokra-asuntojen kysyntä syksyllä alkoi taloudellisen murroksen myötä lisääntyä.
– Kilpailu pienistä vuokra-asunnoista kasvoi aivan hirveästi, ja tämä näkyy jo yleisissä asunnottomuusluvuissa.
Vertailu viime vuodesta kuluvaan vuoteen osoittaa käänteen tapahtuneen.
Asunnottomien määrä on lähtenyt uudelleen nousuun, ja pelkästään asuntojen puuttumisen vuoksi.
Toinen pää
vuotaa
Asunnottomien määrä on laskenut koko 2000-luvun. Vuonna 2000 Suomessa oli asunnottomia noin 10 000. Viime vuonna päästiin noin 7 500:aan. Tällä hetkellä asunnottomia tiedetään olevan 7 900.
– Tosiasia on siis se, että toinen pää vuotaa. Satsaus pitkäaikaisasunnottomuuteen tuo hyviä tuloksia, mutta tulosta pilaa viime ajan kehitys vuokra-asuntomarkkinoilla. toteaa Fredriksson.
Asunnottomuus kasvaa, koska asuntoja ei kertakaikkiaan ole tarjolla, koska kaupungeilla on vähentyneen tuotannon johdosta jaettavana asuntoja aikaisempaa paljon vähemmän.
uutiskirje 
