Hallituspuolueiden kansanedustajilla valmiutta pieniin muutoksiin
Hallituspuolueiden kansanedustajat joutuivat altavastaajiksi Vanhalla ylioppilastalolla keskiviikkona Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) ja Opiskelijatoiminta-verkoston järjestämässä kuulemistilaisuudessa yliopistolain uudistuksesta.
Opiskelijoiden ja henkilökunnan edustajat pommittivat eduskunnan sivistysvaliokunnan jäseniä kysymyksillä, jotka koskivat erityisesti lukukausimaksukokeilua, yliopistojen hallitusten kokoonpanoa sekä kolmikantaisen päätöksenteon ja yliopistodemokratian kohtaloa.
Hallituksen lakiesityksen mukaan lukukausimaksuja voitaisiin periä erillisissä koulutusohjelmissa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.
– Kokeilu asettaa opiskelijat kansalaisuuden perusteella eriarvoiseen asemaan, vahingoittaa kansainvälisen kokemuksen perusteella merkittävästi kansainvälistymistavoitteita ja rapauttaa maksuttoman koulutusjärjestelmän, syytti HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Harju.
Hän luovutti sivistysvaliokunnalle kahdeksan ylioppilaskunnan yhteisen kannanoton, jossa vaaditaan useita muutoksia hallituksen esitykseen, muun muassa lukukausimaksuista luopumista.
Askel kohti
maksullista opetusta?
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) sanoi suhtautuvansa kielteisesti lukukausimaksuihin, mutta puolusti silti hallituksen esitystä. Hän sanoi maksujen käyttöönoton olevan lainmuutoksen jälkeenkin ”monen lukon takana”.
– Voi olla, että siihen ei mikään yliopisto lähde. Se on vain viisivuotinen kokeilu, siihen pitää luoda stipendijärjestelmä, se on asetustasoinen ja se koskee vain joitakin vieraskielisiä maisteriohjelmia, Vahasalo vähätteli.
Moni keskustelija pelkäsi kokeilun avaavan portin maksujen laajemmalle käyttöönotolle.
– Muissa maissa, kuten Britanniassa ja Australiassa, lukukausimaksukokeilun seurauksena valtion rahoitus on vähentynyt ja sen jälkeen on jouduttu nostamaan tai laajentamaan lukukausimaksua, mainitsi HYYn hallituksen jäsen Anu Aarnio.
Vaikka nyt kaikki vakuuttavat, etteivät halua laajentaa lukukausimaksuja, tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, varoitti myös sivistysvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki (vas.).
– Edellisen laman aikana 15 vuotta sitten hallitus oli ajamassa lukukausimaksuja lukioihin, Arhinmäki muistutti.
Ulkopuolisilla
omat intressinsä
Uuden lain pelätään heikentävän yliopistodemokratiaa, koska se lisää johtajavaltaisuutta ja vie päätösvaltaa yliopistoyhteisön ulkopuolelle.
Esityksen mukaan yliopiston hallituksen jäsenistä puolien olisi tultava yliopiston ulkopuolelta. Koska myös puheenjohtaja olisi ulkopuolinen, ulkopuolisilla olisi enemmistöasema.
– Tämä on räikeässä ristiriidassa yliopiston autonomian vahvistamisen kanssa, Pasi Harju totesi.
Arhinmäki muistutti, että esimerkiksi elinkeinoelämällä on omia intressejään vaikuttaa yliopistojen toimintaan.
– On absurdia kuvitella, että ulkopuoliset tulisivat ilman mitään omia haluja ja pyrkimyksiä.
Sivistysvaliokunnassa Vihreitä edustava Outi Alanko-Kahiluoto epäili, että elinkeinoelämän saadessa enemmän päätösvaltaa soveltava tutkimus korostuu perustutkimuksen kustannuksella.
Hän oli opiskelija-aktiivien ja opposition linjoilla, vaikka hallituspuolueen edustaja onkin.
Kolmikantaa
ei ole turvattu
Vahasalo sanoi ulkopuolisten tuovan yliopistoon enemmän strategista näkemystä ja taloudellista osaamista.
Hallitusryhmien edustajat puolustivat lainkohtaa myös sillä, että hallituksen valitsee kollegio, joka koostuu yliopiston omasta väestä.
Vaille selkeää vastausta jäivät kuitenkin kysymykset siitä, miksi ulkopuolisilla on oltava nimenomaan enemmistöasema ja miksi kukin yliopisto ei voisi itse päättää, minkä verran ulkopuolisia hallitukseensa haluaa.
– Ulkopuolisilla pitää olla enemmistö, jotta heitä olisi riittävästi, kuului Keskustan Tuomo Puumalan vastaus.
Myös kollegion demokraattisuus ja vaikutusmahdollisuudet puhuttivat. Esitykseen ei ole kirjattu tasakolmikantaa eli professorien, muun henkilöstön ja opiskelijoiden yhtäläistä edustusta kollegiossa. Kollegiolla ei myöskään ole oikeutta hallituksen jäsenten erottamiseen eli hallituksen ei tarvitse nauttia kollegion luottamusta.
Näiden seikkojen lisäämistä lakiin Keskustan ja kokoomuksenkin edustajat olivat valmiita harkitsemaan.
– En näe estettä tasakolmikannan kirjaamiselle lakiin, sanoi Puumala.
Spontaanilla
toiminnalla vaikutusta
Viimeksi viikko sitten perjantaina toistatuhatta yliopistolaista osoitti mieltä lakiuudistusta vastaan eduskuntatalon edessä. Sen jälkeen osa opiskelijoista valtasi Helsingin yliopiston päärakennuksen.
Protesteille on luvassa jatkoa viimeistään huhtikuun viimeisellä viikolla, jolloin uusliberalistisia yliopistouudistuksia vastaan kampanjoidaan muuallakin Euroopassa.
Keskustelua vetänyt akatemiatutkija, itsekin lakiuudistusta kritisoivaan liikehdintään osallistuva Sara Heinämaa arveli KU:lle, että liikehdinnällä on jo ollut vaikutusta ja ainakin jonkinlaiset muutokset lakiesitykseen ovat mahdollisia.
– On kiinnostavaa, miten hyvinkin spontaani toiminta ja toisaalta järjestäytynyt toiminta yhdessä pystyvät tuomaan näkyville asioita, jotka muuten jäisivät helposti piiloon. Olen todella ylpeä Helsingin ja koko Suomen opiskelijoista, Heinämaa sanoi.
uutiskirje 
