Lapintie panisi Suomen asialle:
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie vaatii Suomea ajamaan Venäjän EU-jäsenyyttä.
– Kysymys EU:n ja Venäjän suhteesta on strategisesti merkittävämpi kuin yksikään hallituksen esitys sen turvallisuusselonteossa. Kysymys on strategisesti merkittävä etenkin Suomelle mutta myös keskeinen koko Euroopan turvallisuudelle, Lapintie totesi Eurooppa-tiedotuksen turvallisuuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa Turussa maanantaina.
– Kun nyt puhutaan Turkin EU-jäsenyydestä, seuraava askel voisi olla Venäjän liittyminen.
Hänestä olisi luontevaa, että juuri Suomi olisi aloitteellinen Venäjän EU-jäsenyyden suhteen.
– Olemme Venäjän naapuri ja meillä on pitkä yhteinen raja, hän perustelee.
– Toimiva ja vakaa ratkaisu merkitsisi sitä, että niin Euroopan unionissa kuin Venäjälläkin voitaisiin voimavarat suunnata oikeasti eikä näennäisesti kansalaisten hyväksi.
Lapintie ei pidä 140 miljoonan asukkaan Venäjää liian isona Euroopan unioniin. Hän muistuttaa, että Saksan väkiluku on 82 miljoonaa ja jäsenyysprosessi oleva Turkki on jopa Saksaa isompi jo muutaman vuoden päästä.
Turvallisuutta ei saa
asemäärärahoilla
Lapintien mielestä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sotilaallinen puolustus on ylikorostunut. Laajempaa turvallisuuskäsitettä pohditaan vaillinaisesti.
– Painopiste on sotilaallisten määrärahojen lisäämisessä ja Naton hyvyyden arvioinnissa.
Lapintien muistuttaa, että turvallisuus on sotilaallista puolustusta laajempi kysymys.
– Turvallisuushan edellyttää taloudellista turvallisuutta ja tiivistä kanssakäymistä. Se syntyy rajojen madaltamisesta, luottamuksesta ja tasa-arvosta, hän täsmensi Kansan Uutisille maanantaina.
– Siksi ihmettelin, miksi meillä turvallisuuspolitiikasta pohditaan vain Natoa ja aseita.
Ukrainan suunnalla
Venäjän suurin huoli
Suhteessa Venäjän EU-jäsenyyteen Lapintie pitää Naton vähittäistä laajentumista itäsuuntaan häiriötekijänä.
– Nato on neuvostojärjestelmän sortumisen jälkeen saavuttanut nyky-Venäjän rajan. Se on huikea matka lyhyessä ajassa Elbeltä kohti Moskovaa, hän arvioi.
Lapintie uskoo, että suurinta huolta Venäjällä kannetaan Ukrainan ja Naton lähenemisestä.
– Parempia tuloksia eurooppalaisen turvallisuuden kannalta saavutettaisiin yhteistyöllä EU:n kautta, hän päättelee.
– Jos Ukraina ja vielä muitakin maita liittyy Natoon, ei ole ihme, että Venäjällä levottomiksi käyvät niin kenraalikunta kuin poliittiset päättäjätkin. Kannattaa muistaa, että heidän nuoruuttaan olivat Neuvostoliiton aikaiset mahti ja rajat.
Lapintien mielestä ei ole syytä hyväksyä Venäjän vaatimusta saada vaikuttaa ”lähiulkomaiden” strategisiin valintoihin.
– Mutta meidän pitää ymmärtää, miten tilanne Venäjällä nähdään.
Katse kauemmas
Lapintien mielestä Euroopan päättäjät ovat unohtaneet Neuvostoliitosta kuoriutuneen uuden Venäjän.
– EU laajeni ja laajentuessaan kääntyi sisäänpäin. Se on käynyt ulkopolitiikassaan yhä kömpelömmäksi. Uusille jäsenmaille Nato-jäsenyys antaa niiden mielestä lupauksen turvallisuudesta, mutta se ei oikeasti lisää Euroopan turvallisuutta.
Sisäänpäinkääntyneisyys näkyy myös suhteessa muuhun maailmaan.
– Pitäisi katsoa EU:sta ulos, kolmanteen maailmaan.
uutiskirje 
