Arvopuolue Kokoomus on onnistunut kasvamaan Suomen suurimmaksi puolueeksi. Jo neljännes kansasta uskoo arvoihin, joista puheenjohtaja Jyrki Katainen hiljattain kertoi Helsingin Sanomissa (16.2.).
Hän näki valtion roolin yhteiskunnassa olevan ”mahdollistaja” ja kertoi kokoomuslaisen arvomaailman olevan hyvin ihmiskeskeinen. Työnteon pitää olla rahallisesti kannustavaa ja menestyksestä hyötyy koko yhteisö.
Kataisen mukaan Suomessa on menty kymmeniä vuosia kohti yhteiskuntaa, jossa välittämisen vastuun on katsottu kuuluvan valtiolle ja kunnalle. Mutta enää ei kuvitella, että lasten ylipaino tai vanhusten yksinäisyysongelma voidaan ratkaista pelkästään vahvistamalla valtioiden palveluja ja tulonsiirtoja.
Kokoomuksen koko ideologia perustuu ns. ”vapauden” ideologiaan, jonka toteutuessaan uskotaan toimivan kaikkien hyväksi – ja myös tasapuolisesti.
Nämä ovat Kokoomuksen ylläpitämiä uskomuksia, jotka kriittisemmässä tarkastelussa paljastuvat pelkiksi valheiksi.
1. valhe: Pääomien vapauttaminen
kiihdyttää tuotannon kasvua
Sen jälkeen kun Kokoomus pääsi Harri Holkerin johdolla hallitusvastuuseen, se heti ensi töikseen vapautti pääomamarkkinat. Kokoomus ja uusliberalistiset taloustieteilijät ovat perustelleet niiden maailmanlaajuista vapauttamista sillä, että se kiihdyttää kaikkien maiden kasvua, työpaikkojen syntyä ja hyvinvointia.
Totuus on kuitenkin päinvastainen.
Vielä 1960-luvulla maailman BKT:n kasvu oli noin neljä prosenttia. 1970-luvulla, maailmankaupan vapautuessa, kasvu oli vielä kaksi prosenttia ja Saksa toimi vielä Euroopan veturina.
1980-luvulla kasvu jo supistui puoleentoista prosenttiin ja talousveturin valtikka siirtyi Japaniin. 1990-luvulla kasvua oli enää vain yksi prosentti ja Japanin talous oli joutunut koomaan. Pientä ”Kaukoidän tiikerien” pyrähdystä lukuun ottamatta maailman ainoaksi talousveturiksi siirtyi Yhdysvallat ja sen vanavedessä Kiina.
2000-luvulla kasvu painui jo alle prosentin. Nykyisen laman jälkeen ollaan pakkasen puolella. Nyt sitten nämä viimeisetkin talousveturit ovat rojahtamassa nykyisen finanssikriisin seurauksena.
Finanssikriisi on seurausta kokoomuslaisesta vapaus-ideologiasta. Pääomat on vapautettu innovoimaan riskialttiita finanssi-instrumentteja ahneille keinottelijoille, jotka ovat tuhoamassa koko pankkijärjestelmän.
2. valhe: Vapaa markkinatalous jakaa hyödyn koko yhteisölle tasaisesti
Maailma ja Suomi elävät nyt nollasummamarkkinoilla. Toisen voitto on aina toisen häviö.
Kataisen väittämä, että ”jonkun menestyminen ei ole keneltäkään pois”, ei siis pidä paikkaansa. Tämä koskee valtioita, yrityksiä ja yksilöitä.
Kaikissa teollisuusmaissa on kansantulon sisällä tapahtunut sama muutos kuin Suomessa. Palkkojen osuus BKT:n sisällä on 1990-luvun alusta pudonnut 55 prosentista 45 prosentin tasolle. Pääoma- ja yrittäjätulot ovat rajusti lisääntyneet tuottavuuden nousun seurauksena.
Pääasiassa kokoomuslaisille menevät osingot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kymmenkertaistuneet, voitot ja yritysten myyntivoitot kuusinkertaistuneet sekä vuokratulot yli kaksinkertaistuneet.
Ylin tulokymmenys on vienyt puolet kaikesta tulonlisäyksestä, ylin prosentti siitäkin valtaosan. Alimmassa tulokymmenyksessä on tapahtunut joko suhteellista tai absoluuttista köyhtymistä. Keskituloisten ostovoima on polkenut lähes paikallaan.
Kun voitot ovat kasautuneet harvoille ja valtio ei saa enää verotuloja tuotannon kasvun suhteessa, sosiaalisia velvoitteita on siirretty valtiolta kunnille. Kuntien talous on laitettu ahdinkoon, koska jo edellisten sinipunahallitusten aikana valtionosuuksia leikattiin niin, että vuonna 2000 ne olivat enää 21,9 prosenttia kuntien budjetista. Vuonna 1990 ne olivat vielä 36,7 prosenttia. Tämän ”toivo”-puolueen hallintokaudella hyvinvointipalvelua on ajettu vauhdilla alas. Nyt ne ovat reaalisesti 1990-luvun alkupuolen tasolla.
3. valhe: Osaaminen ja korkea
tuottavuus takaavat täystyöllisyyden
Kaikki kokoomuslaiset ovat olleet viime vuosina huolissaan ”työvoimapulasta”. Aivan kuten ennen 1990-luvun lamaa.
Vaikka tuotanto on 90-luvulla kasvanut valtavasti, niin työtunnit eivät. Osa kasvusta on puristettu työntekijän selkänahasta ja se näkyy nyt lasten ja työntekijöiden pahoinvoinnin oirehtimisena.
Tärkein tekijä kuitenkin on tuottavuuden valtava nousu. Tuottavuutta on nostettu teknologialla, automaatiolla ja tietokonepohjaisilla itsepalvelujärjestelmillä. Suomen tuottavuuskasvu on ollut kymmenen vuotta nopeampaa kuin Yhdysvalloissa ja euroalueella.
TietoEnatorin entinen toimitusjohtaja Matti Lehti on ennustanut, että digitalisointi etenee kaikille toimialoille ja vähentää tietointensiivisten palvelutehtävien automatisoinnin avulla myös palvelusektorilta jopa 160 000 työpaikkaa. Teollisessa tuotannossa se on jo tapahtunut. Sitten teknologia mahdollisti tuottavuuden lisäämisen entisestään ja pääoma vei tehtaat matalapalkkamaihin.
Palvelualoilta vapautuvien määrä on sama kuin 2010-luvulla eläkkeelle siirtymisestä johtuva työvoiman vähentyminen. Lehti tietää mistä puhuu. TietoEnator tekee juuri sellaisia ihmistyötä korvaavia ohjelmistoja ja itsepalvelujärjestelmiä, jotka hävittävät työpaikkoja.
Jyrki Katainen ei ole huomannut, että tutkimus- ja tuotekehittely on vapaaksi päästetyssä maailmassa siirtymässä myös kovaa vauhtia matalapalkkamaihin. TietoEnatorin ja Nokian uudet t&k-työpaikat on perustettu Tsekkiin, Romaniaan, Kiinaan ja Intiaan.
Nokiakin tarjoaa nyt ”kultaista kädenpuristusta” (vuoden palkka) 15 vuotta yhtiössä työskennelleelle työntekijälle. He ovat jo nelikymppisinä työmarkkinoilla ”ongelmajätettä”, koska entisestä huippuosaajasta on paras ”mehu” puristettu ulos.
Enää vai yksi kolmesta kansalaisesta uskoo oikeudenmukaiseen Suomeen, kertoo juuri ilmestynyt Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (Stkl) valtakunnallinen Kansalaisbarometri.
Vaikka Kokoomus ja Katainen painottaa ”oman vastuun” ottamista, Stkl:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä pitää sitä ongelmana. ”Vaarana on, että itsestä ja läheisistä kannetaan vastuuta, kunnes ei enää jakseta.”
4. valhe: Kokoomus on
yrittäjien asialla
Kokoomuksen ajama pääomien vapauttaminen on ollut tuhoisaa pienyrittäjille ja kotimarkkinateollisuudelle. Vientivetoiseen kasvuun satsaaminen vahvan euron aikana on ollut pienyrittäjille katastrofaalista. Niiden markkinat ovat pääosin kotimaassa ja paikallisia. Kotimarkkinatuotannon osuus kokonaistuotannosta oli vielä 1980-luvun puolivälissä noin 55 prosenttia, mutta vuonna 2007 enää 7 prosenttia. Isot monikansalliset yritykset ovat syöneet pienyritysten markkinaosuuden.
Poliitikot väittävät, että yrittäjyydellä luodaan jatkossa uusia työpaikkoja. Kuitenkaan yrittäjyyden tärkein edellytys, kotitalouksien ostovoima, ei juuri kasvanut 1990-luvulla. Kotitalouksien ostovoiman vuosikasvu oli olemattomat 0,5 prosenttia, aikana jolloin Suomen talous kasvoi nopeimmin EU-maista. Puolen prosentin vuosikasvulla ei luoda uusia työpaikkoja, ei luoda pohjaa yrittäjyydelle eikä edes ylläpidetä nykyisiä työpaikkoja pysähtyneillä markkinoilla. 2000-luvulla kansalaisten ostovoima parani, mutta ei kuitenkaan samassa suhteessa kuin tuotanto.
Palkansaajien ostovoimaa on nakerrettu muillakin keinoilla. Osa työnantajille aiemmin kuuluneista tel-maksuista on pantu suoraan palkansaajan tilipussista maksettavaksi (palkansaajan osuus nyt 4,3 %). Lisäksi erilaisten sairaus-, lääke-, sosiaali-, lapsenhoito-, ja vanhusten palveluiden omavastuuosuuksia on huimasti korotettu.
5. valhe: Yksityistämisellä
luodaan uusia työpaikkoja
Kun Kokoomus on päässyt valtaan, sillä on ollut kiire myydä Suomen ”kruunun jalokiviä” eli valtionyhtiöitä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander on tehnyt pienen tutkielman siitä vaihtoehdosta, että Suomi ei olisi myynyt Kokoomuksen painostuksesta kansallisomaisuuttaan eli valtionyhtiöitä, vaan myyntitulojen sijasta olisi ottanut hyödyn ulos niistä osinkoina.
Yksityistämispolitiikan taloudellinen saldo on hänen mielestään vaatimaton. Jälkikäteen arvioituna osakkeiden myynti on aiheuttanut valtiolle noin 15 miljardin euron suuruisen laskennallisen tappion verrattuna siihen vaihtoehtoon, että osakkeista ei olisi luovuttu, vaikka huomioidaankin myyntitulojen käyttäminen velanmaksuun.
Yksityistämispolitiikassa on korkeatuottoisia sijoituksia myyty pois, ja näin saatuja myyntituloja on käytetty matalakorkoisten lainojen maksamiseen. Näistä lähtökohdista on lähes itsestään selvää, että seurauksena on tulojen menetyksiä.
6. valhe: Verotuksen keventäminen lisää työpaikkoja
Arvopuolueen nettisivuilla lukee: ”Kokoomus etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin epäkohtiin.”
Vaikka verotuksella juuri näihin epäkohtiin tehokkaimmin vaikutettaisiin, arvopuolue on valtaanpääsynsä jälkeen mantrana toistanut veronalennusten siunauksellisuutta.
Kokoomus, Elinkenoelämän keskusliitto ja Veronmaksajien keskusliitto ovat vuosikausia toistaneet, että verohelpotusten tuomilla talouden ”dynaamisilla vaikutuksilla” elvytetään talous ja näillä ”dynaamisilla vaikutuksilla” odotetaan verotulojen jopa kasvavan ja hyvinvointivaltion palvelujen säilyvän tai jopa paranevan.
Kokoomuslaiset valittavat, että himoverotus ja kohtuuton progressio tappavat yrittäjyyden ja työhalut. He ja valtamediat unohtavat mainita, että työntekijään kohdistuvista palkkaperusteisista työnantajan kustannuksista ainoastaan valtion tulovero on progressiivinen. Sen osuus työntekijän kokonaiskustannuksista on vain noin 15 prosenttia. Kunnallisvero, arvonlisävero ja sosiaaliturva- ja eläkemaksut ovat tasaveroja jotka rasittavat yhtä paljon köyhää kuin rikasta. Käytännössä olemme jo melkein tasaveroyhteiskunnassa.
Siksi kokoomuslaiseen moraaliin sopii, että valtionveroa pitää keventää jolloin kunnallisveroa joudutaan kiristämään. Katainen toteutti juuri EK:n ikiaikaisen haaveen ja poisti työnantajilta Kela-maksut kansalaisten perusturvasta lama-hysterian varjolla. Hän toteutti oikeaoppisesti Naomi Kleinin ”sokkiteorian” avulla pääomalle ja tuotantoelämälle palveluksen, joka maksoi yhteiskunnan tulomenetyksinä noin miljardi euroa. Nyt valtio ottaa reilusti velkaa, jotta parempiosaisille voitaisiin jakaa lisää verohelpotuksia.
Suomen pörssistä jo 40 prosenttia osingoista ohjautuu hallintarekistereiden kautta verokeidasmaissa oleviin postilaatikkofirmoihin verottajan ulottumattomiin. Kun EU yritti taannoin saada moista vastuuttomuutta ja moraalittomuutta kuriin, arvopuolueen silloinen Kokoomuksen euroedustaja Piia-Noora Kauppi toimi sen komitean puheenjohtajana ja vesitti koko yrityksen. Moisesta ”rikkaiden välittämisestä” hänet palkittiin hyväpalkkaisella vakanssilla Finanssialan keskusliitossa.
Tässä on esitetty vain joitakin Kokoomuksen ylläpitämiä valheita. Niitä on muitakin, mutta jo nämäkin ovat sen verran karmaisevia, että Kokoomuksen puheenjohtajana moiset syytökset olisi syytä heti osoittaa faktatiedolla perättömiksi. Kykypuolueella pitäisi olla vastineeseen substanssia ja jos oma osaaminen ei riitä, apua varmaan löytyy Etlasta, Evasta ja Kauppakorkeakoulusta.
Kirjoittaja on tietokirjailija. Hänen uusin teoksensa on Ahneuden aika.
uutiskirje 
