Nykymuotoinen globalisaatio on Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan ottanut ensimmäisen taka-askeleensa. Maailmantalous supistuu ensi kertaa sitten vuoden 1987.
Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti ja heikkenevät edelleen. Pientä valoa tunnelin päästä alkaa näkyä vuonna 2010, mutta elpyminen tapahtuu hitaasti.
Liikanen esitti näkemyksiään Euro & talous -lehden ennustenumeron julkistamistilaisuudessa. Vaikka taantuma jäisi lyhyeksikin, sen syvyys jättää talouteen pitkäaikaisen painolastin.
Myös Suomessa tilanne on huonontunut nopeasti. Talouskasvua estää Liikasen mukaan voimakkaimmin investointien supistuminen. Suurimpina syinä ovat asuntomarkkinoiden lama ja vientimarkkinateollisuuden investointien supistuminen.
Taantuman pehmentäminen on nyt julkisen vallan harteilla, sillä yksityiset investoinnit supistuvat tänä vuonna 15 prosentilla ja sama meno jatkuu vielä ensi vuonna.
– Tässä tilanteessa julkisen sektorin tarkoitus on tukea vuokra-asuntotuotantoa ja peruskorjausta. Jos tämä toteutuu onnistuneesti, se vaimentaa rakentamisen lamaa.
Toisaalta myös julkisen talouden näkymät synkkenevät nopeasti. Valtio velkaantuu nopeasti alijäämien kattamiseksi ja myös kuntien velka kasvaa.
Tilanne sisältää Liikasen mukaan kaksi suurta haastetta julkiselle vallalle.
– Elvytystoimet ovat välttämättömiä, vaikka ne lisäävät samalla velkaantumista. Toisaalta on tärkeä sitoutua pitkän ja keskipitkän aikavälin valtiontalouden tasapainottamistoimiin.
Luottamus julkisen talouden kestävyyteen on Liikasen mukaan välttämätöntä talouden elpymiselle ja pitkän aikavälin talouskasvulle.
Suomen Pankki esittää kaksi ennusteurasta poikkeavaa riskiarviota, toinen hyvään ja toinen huonoon suuntaan.
Negatiivisessa riskissä kansainvälisen talouden mittava pitkittynyt häiriö aiheuttaa Suomen talouskehitykseen poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Ulkoiset riskit liittyvät rahoitusmarkkinakriisin pitkittymiseen ja protektionismin lisääntymiseen, jotka kumpikin ovat myrkkyä vientiriippuvaiselle Suomelle. Se johtaisi Suomen tuottavuuskasvun hidastumiseen pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Lisäksi taantuman pitkäaikaiset vaikutukset työmarkkinoille hidastaisivat potentiaalista tuottavuudenkasvua.
Positiivisessa skenaariossa keskuspankkien ja hallitusten elvyttävä politiikka tepsii ja palauttaa luottamuksen rahoitusmarkkinoille ja pysäyttää negatiivisen kierteen. Se siivittäisi kansanvälisen kaupan uuteen kasvuun. Vienti elpyisi nopeammin ja investointien käynnistyminen vetäisi Suomen viennin nousuun.
Vaihtoehdossa oletetaan, että myönteiset vaikutukset alkaisivat näkyä vuonna 2010.
– Edes positiivisessa vaihtoehdossa talouden elpyminen ei täytä vuosien 2008 ja 2009 menetyksiä. Taantuma on jo jättänyt jälkensä. Työttömyys on kasvanut, tuotantokapasiteettia on menetetty ja julkisen talouden kestävyys on koetuksella.
uutiskirje 