Jos on naisia valiokunnassa, on naisia myös kuulluissa asiantuntijoissa
Suomen lakeja säädettäessä kuullaan pääosin miehiä. Suomessa kansanedustajien sukupuolijako on tasaisuudessaan maailman huippuluokkaa, mutta eduskunnan valiokuntatyössään käyttämien asiantuntijoiden osalta ei voi sanoa samaa.
Tämä kävi ilmi valtiotieteen tohtori Anne Maria Hollin ja valtiotieteen maisteri Milja Saaren tutkimuksesta, joka käsitteli sukupuolta eduskunnan asiantuntijakuulemisissa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta luovutti tutkimuksen keskiviikkona eduskunnan puhemies Sauli Niinistölle.
Tutkimuksessa kartoitettiin eduskunnan vuoden 2005 asiantuntijakuulemiset, joiden perusteella kansanedustajat lakeja laativat. Joka kolmannen asiantuntijalausunnon antoi nainen ja kaksi kolmesta mies.
– Pääluvuthan eivät vielä kerro paljon, sillä asiantuntijat edustavat tahoaan. Esimerkiksi SAK:n asiantuntija edustaa siis SAK:ta, ei sukupuoltaan, olipa hän sitten mies tai nainen, Holli sanoo.
Hän kuitenkin arvioi, että päiden laskemisellakin on merkitystä. Se voi valaista, ovatko työt jakautuneet sukupuolen mukaan asiantuntijaelimissä, kuten ministeriöissä tai etujärjestöissä, ja etenevätkö naiset ja miehet eri lailla asiantuntijatehtäviin.
– Se voi kertoa myös valiokunnan menettelytapojen vinoutuneisuudesta, Holli sanoo. Vinouma voi näkyä esimerkiksi silloin, kun valiokunta kutsuu tutkijoita, joita pitää hyvinä henkilöinä.
Hollin mielestä valiokunnissa voitaisiinkin miettiä, jääkö naisten asiantuntemus piiloon.
Eroja valiokuntien
välillä
Nais- ja miespuolisten asiantuntijoiden osuus vaihteli vahvasti sen mukaan, mikä valiokunta tai taustataho oli kyseessä. Jos valiokunta käyttää paljon julkisen sektorin asiantuntijoita, on joukossa keskimääräistä enemmän naisia. Harvimmin naisia kuultiin tieteestä ja tutkimuksesta.
Naisia kuulivat valiokuntien hierarkiassa keskitasolla olevat asiantuntijavaliokunnat, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta. Myös se, mitä enemmän naisjäseniä valiokunnassa on, näyttää suosivan naispuolisia asiantuntijoita.
– Hierarkian ylimpiin eli valtiovarain-, ulkoasiain ja suureen valiokuntaan tuntuvat valikoituvan jäsenet kokemuksen mutta myös miessukupuolen mukaan. Tosin ulkoasiainvaliokunnassa tilanne on tasapainottunut viime aikoina, Holli sanoo.
Sukupuoli
unohtuu
Tutkimus kartoitti myös ryhmäintressien edustusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi nais- tai miesjärjestöjen ja tasa-arvoon liittyvien valtiollisten elinten edustajien, kuten tasa-arvovaltuutetun, käyttämistä asiantuntijoina.
Kaikkiaan näitä tahoja konsultoidaan harvakseltaan ja vain työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.
– Tulos osoitti myös sen, että miesjärjestöjä ei kuultu kertaakaan, Holli huomauttaa.
Niitä konsultoidaan kapealla kentällä, esimerkiksi käsiteltäessä tasa-arvolakia. Kaikkiaan heitä oli 0,7 prosenttia eduskunnan kuulemista asiantuntijoista.
Se on puute.
– Näin on, sillä kaikissa asioissa pitäisi huomioida sukupuolinäkökulma, Holli toteaa. Hän ei halua sanoa, että suomalaisessa lainsäädännössä ei noudateta lakia, mutta siteeraa tasa-arvolakia:
”Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.”
– Näin sanotaan tasa-arvolaissa, samoin Amsterdamin sopimuksessa, joka velvoittaa niin Euroopan unionia kuin kaikkia sen jäsenmaita, hän toteaa.
– Asiat tehdään kuitenkin usein kuten ne on aina tehty. Niin kauan kuin ei tehdä näkyväksi, millaisia vaikutuksia sillä saattaa olla, vaikutuksia ei edes havaita.
Vähemmistöjä
kuullaan harvoin
Holli toteaa, että nyt julkistetun tutkimuksen tarkoitus onkin osaltaan avata sitä, miten valiokuntien käytännöt saattavat vaikuttaa siihen, että sukupuolten tai vähemmistöjen ryhmäintressit eivät tule lainvalmistelussa näkyviin.
Hän muistuttaa, että kyse on demokratian toimivuudesta.
– Vaikka tämä on monelle arvokysymys, on se myös lainsäädännön asettama velvollisuus. Voi myös kysyä, kuinka paljon kuullaan maahanmuuttajia, seksuaalisia vähemmistöjä ja muita vähemmistöiksi ymmärrettyjä ryhmiä tilanteessa, jossa vähemmistöjen syrjintä on sekä Suomen että EU:n lainsäädännöllä vahvasti kielletty.
Tutkimus vastaa: vähemmistöryhmiä kuten maahanmuuttajia edustavia järjestöjä kuultiin valiokunnissa hyvin harvoin. Sen sijaan työmarkkinajärjestöjen asema asiantuntijakuulemisissa on erittäin vahva: ne muodostivat 47,5 % kaikista kolmannen sektorin kuulemisista.
Holli muistuttaa, että yksi demokratian toimivuuden testi on se, miten naiset ja vähemmistöt ovat edustettuina ja miten niiden intressit huomioidaan.
– Nykyteorioiden mukaan päätöksenteko ja demokratia paranee, jos huomioidaan myös muiden kuin valtaapitävien näkökulma päätöksenteossa ja tuodaan esiin myös vähäväkisten ja marginalisoitujen ryhmien kanta ja otetaan se vakavasti.
uutiskirje 
