Paras-hanke lisää lähinnä hallintokuluja
Kuntalaisen saamat terveyspalvelut keskitetään entistä suurempiin yksiköihin, mutta maksajiksi jäävät pienet kunnat, Suomen Lääkäriliitto arvioi.
Järjestön mukaan Paras-hanke etenee nurinkurin. Parempi olisi saada aikaiseksi iso maksaja, joka hankkisi palveluja pienistä yksiköistä.
– Tämä toisi joustavuutta ja lisäisi potilaan valinnanvapautta, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo.
Hän muistuttaa, että kuntaliitoksillakaan ei ole saatu tarpeeksi mittavaa väestöpohjaa. Paras-hanke on kasvattanut kuntien keskimääräistä väkimäärää 5 100 asukkaasta 5 500 asukkaaseen.
Kokonaisetu
hukkuu kinasteluun
Kunnissa pohditaan paraikaa, perustaako kuntayhtymä vai siirtyäkö isäntäkunta-malliin 20 000 hengen väestöpohjan saamiseksi.
Pälveen mukaan kumpikaan malleista ei kelpaa. Ne hidastavat varsinaista toimintaa.
– Jokaista päätöstä varten pitää istua pöydän ääreen, jossa sitten käydään jäsentenvälistä vääntöä kuntien kesken. Kukin edustajista hoitaa vain kuntalaistensa etua. Kokonaisetu jää huomaamatta, Pälve sanoo.
Raha tehokkaampaan
käyttöön
Lääkäriliitto olisi valmis siirtämään perusterveydenhuollon pois kunnilta, mikäli se järkeistäisi palvelua eikä kasvattaisi hallintoa. Palveluiden järjestämisvastuu voitaisiin siirtää maakunnalle tai seutukunnalle.
– Emme kuitenkaan halua olla pystyttämässä uutta porrasta terveydenhuoltoon, Pälve painottaa.
Nykyjärjestelmäkin vaatii muutoksia toimiakseen hyvin. Lääkäriliiton mukaan Paras-hanke kasvattaa pahimmillaan hallintoa ja ajaa lääkärit uupumuksen partaalle.
– Rahaa ei käytetä tehokkaasti. Kunta järjestää sosiaalitoimen toisen kunnan kanssa, perusterveydenhuollon kahden muun kunnan kanssa ja erikoissairaanhoidon joidenkin muiden kesken.
Rakenteet muuttuvat isoiksi ja kankeiksi, eikä niissä kuulu työntekijän ääni.
– Terveyskeskus on vain yksi tapa hoitaa palvelut. Niissä ongelma on se, että hoitovastuu väestöpohjasta säilyy, vaikka lääkäreiden määrä vähenisi. Lääkärit väsyvät, Pälve perustelee.
Mallia muista
Pohjoismaista
Sosiaali- ja terveysministeriössäkin ongelmat tunnistetaan. Lääkäripulan uhka on saanut kaivamaan vinkkejä muista Pohjoismaista.
– Täytyy muistaa, että näissä kaikissa yhteiskunta rahoittaa perusterveydenhuollon, Pälve sanoo.
Hän ei siirtäisi mitään malleista suoraan Suomeen. Norjan listautumismallissa lääkäri pystyy säätelemään työmääräänsä päättämällä, paljonko potilaita hän ottaa vastuulleen. Tanskassa 90 prosentista perusterveydenhuollosta vastaa korkeintaan kahdeksan lääkärin terveysasema.
– Seuraamme nyt mielenkiinnolla, kuinka Ruotsin hoitovalintamalli alkaa toimia.
Ruotsissa kaikki kuntalaiset joutuvat tänä vuonna päättämään, mikä yksityinen tai julkinen toimija ryhtyy hänen ”terveysasemakseen”. Jos potilas muuttaa valintaansa, yhteiskunnan antama rahasatsaus seuraa hänen mukanaan.
uutiskirje 