Hintojen nousu Venäjällä lisää energian saatavuutta EU:ssa
– Venäjällä tähdätään kaasun ja sähkön hinnan vapauttamiseen vuoteen 2011 mennessä, Valtion taloudelliseen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija KTL Leena Kerkelä sanoo.
Euroopan Unioni on hyvin riippuvainen energian tuonnista Venäjältä. EU:n kaasusta peräti 43 prosenttia tulee Venäjältä. Tuontiöljystä 10 prosenttia on venäläistä. Energiahintojen nousu Venäjällä lisäisi venäläisen energian saatavuutta EU:ssa.
– Kaasun ja sähkön hinnan kotimaisella vapauttamisella halutaan vapauttaa resursseja vientiin, mutta toisaalta myös lisätä energiasektorin kannattavuutta kotimaisilla markkinoilla. On hyvä tähdentää, että hinnan vapauttaminen ei koske öljyä.
Resurssien vapautuminen vientiin perustuu siihen yksinkertaiseen ajatukseen, että energian kotimainen kulutus laskee, kun sen hinta nousee. Näin sanoo tänään esseeväitöskirjallaan Esseitä globalisaatiosta – kauppa- ja kehityspolitiikkaa, resurssien ja ilmastomuutoksen hallintaa (nimi suomennettu) Helsingin kauppakorkeakoulussa väittelevä Kerkelä.
Kerkelän väitöskirjan yksi olennainen osa käsittelee Venäjän energiamarkkinoiden vapauttamista.
Venäjän omien energiamarkkinoiden alhaisiin säädeltyihin hintoihin sisältyy erilaisia tukitoimia. Tällä hetkellä venäläiset maksavat vain neljänneksen esimerkiksi siitä hinnasta, joka maksetaan EU:n jäsenmaissa samasta kaasusta.
Kansantuotteesta
iso osa energiasta
Venäjän talous on hyvin riippuvainen energian maailmanmarkkinahinnoista, koska suuri osa Venäjän kansantuotteesta (bkt)tulee energiataloudesta. Energiasektorin osuus kansantuotteen arvonlisäyksestä on Venäjällä 17,5 prosenttia, kun se on EU-maissa kymmenen kertaa pienempi, 1,7 prosenttia.
– Energian rooli on Venäjällä huomattavasti suurempi. Hintojen vaihtelu vaikuttaa samassa suhteessa talouteen.
Kerkelä sanoo, ettei maailmanmarkkinahintojen lasku auta Venäjää hintojen nostossa.
– Pikemminkin päinvastoin, koska talous muutenkin taantuu maailmanmarkkinoiden energian hinnan laskun myötä. Korotusten toteuttaminen voi olla poliittisesti hankalampaa, vaikka se olisi ehkä tarpeellisempaa.
Kerkelän väitöstyön keskeisiä kysymyksiä on, millä tavalla energiantuotanto on muokannut Venäjän talouden rakennetta.
– Suuri kysymys on, kuinka paljon Venäjälle on syntynyt sellaista halvan energian tuotantoa, joka ei ole kannattavaa sitten kun energian hinta nousee.
– On vaikeat arvioida tarkkaan, perustuuko Venäjän talouden kasvu vain tähän energian halpaan hintaan. Toisenlaisiakin arvioita on esitetty.
Politiikka voi puuttua peliin Venäjällä vielä monta kertaa ennen energian hinnan nousua.
Pelkistäen kyseessä on vienti vastaan kotimainen kulutus ja elintaso. Vaikka energian osuus kotitalouksissa ei ole Venäjällä suuri, saattaa hinnankorotuksilla on suuria poliittisia seurauksia.
n
Venäjän energia
Venäjällä suurin osuus globaaleista kaasumarkkinoista.
Venäjällä toiseksi suurin osuus globaaleista öljymarkkinoista.
EU:n kaasusta 43 % Venäjältä.
EU:n öljystä 10 % Venäjältä.
Energian osuus Venäjän viennistä 45 %.
Kaasun ja öljyn verotulojen osuus Venäjän valtionbudjetista 47 % (2006). (KU)
uutiskirje 