Merja Kyllönen haluaa räväkämpää politiikkaa hallitukseen haikailematta
politiikka – yhtä suurta sirkusta
uuniperunoineen ja tekstiviesteineen
ahdisteluineen ja huonoine hallintoineen
ne riekkuvat mediassa päivittäin ja
ilkkuvat kansan ääntä
ei mediaa kiinnostanut nälkäiset lapset,
tai seinien sisälle lukitut harmaahapset
kaikki muu, todellisuuden ääni
liian kaukana, liian kiinnostamaton
liian seksitön aihe, puhuttavaksi,
kirjoitettavaksi…
Näin kansanedustaja Merja Kyllönen runoili viime vuonna.
Kuinka ollakaan, kun tapaamme keskiviikkoaamuna, on iltapäivälehdessä kohulööppi: kansanedustajille rakennetaan luksussauna. Sisäsivulla paljastuu, että eduskunnan remontin yhteydessä ison laitoksen saunaan investoidaan 40 000 euroa.
Sitä juttu ei kerro, että eduskunnan kansliatoimikunta, johon Kyllönenkin kuuluu, hylkäsi esityksen 200 000 euron hintaisesta saunaremontista.
Tämä on kansanedustajan arkea. Oikeasti talossa puhutaan vakavalla mielellä miljoonista ja miljardeista, mutta julkisuuteen välittyy kuva iloisesta tuhlarilaumasta, joka keskittyy kehittämään uusia etuja itselleen.
Kyllösen ensimmäinen eduskuntakausi on nyt melko tarkkaan puolivälissä. Kaksi vuotta sitten hän ei unelmoinut pelastavansa yksin maailmaa neljässä vuodessa, vaan näkemys tulevasta oli realistinen. Sitä edesauttoi pitkä kokemus poliittisesta toiminnasta.
Kyllösen mukaan monella nopeampaa reittiä eduskuntaan nousseella on ollut vaikeampaa sopeutua siihen, että politiikka on ryhmätyötä eikä yksilölaji.
Miljardit nuijitaan
kohujen varjossa
Se oli Kyllösellekin yllätys, mitä kansanedustajien työstä näkyy julkisuuteen.
– Ministereiden morsiamet ja suuret seikkailut ovat paljon kiinnostavampia kuin arjen elämä, hän ihmettelee.
– Kun ajattelee kaikkia isoja kysymyksiä, joita eduskunnassa on ollut, niin melkein joka kerta siinä päällä on ollut jokin poliittinen kohu ja ne miljoonat ja miljardit on nuijittu siellä kohun takana.
– Mitähän nyt on tulossa, ettei kenenkään vaan tarvitse seurata tiukkaa eduskuntakeskustelua siitä, kuka maksaa Kela-maksun poiston miljardikäpin ja sitä korvaavat ympäristöverot? Kyllönen pohtii viitaten ensi viikolla käytävään keskusteluun tulevien vuosien budjettien kehyksistä.
Eduskunnan verkkosivujen mukaan Merja Kyllönen on käyttänyt 113 puheenvuoroa kahdessa vuodessa. Niitä lukemalla tulee todistetuksi, ettei siellä ole otettu kantaa uuniperunoihin eikä ministerin tekstiviesteihin. Tätä kirjoitettaessa viimeisimmässä vastauspuheenvuorossaan hän oli sanonut harmaassa taloudessa pyörivän jopa 10 miljardia euroa. Sieltä löytyy rahaa vasemmiston vaatimiin uudistuksiin.
Tästä huolimatta Kyllösenkin työtä arvioidaan sen perusteella, mitä eduskunnasta yleensä kerrotaan.
– Niin kuin elämässä usein, saman orkesterin soittajat määritetään heikoimman viulun mukaan. Eduskunnassa pelaa sama systeemi.
”Perukan kansan
tajunta laajenee”
Kansanedustajana Merja Kyllönen pitää ylpeästi paitsi heikomman, myös pohjoisen puolta. Hän sanoo eteläsuomalaisten sokeutuneen esimerkiksi sille todellisuudelle, millaiset välimatkat toisella puolella Suomea ovat.
Äsken eduskunnan palvelusetelikeskustelussa hallituspuolueista sanottiin, että eihän se haittaa jos palvelua ei ole saatavissa omalta paikkakunnalta. Voihan sitä käydä jossain muualla.
Kyllönen vastasi:
”Kyllä täytyy todeta, että kokoomuspuolueen elämä pyörii siellä Eirassa eikä taida paljon edemmäksi nähdä. Siis kyllä tässä menossa Perukan kansalla tajunta laajenee. Minä sanon, että tuolla selekosessa, kun mummo työntää potkurilla palveluseteli kourassa ehtimässä sitä palveluntuottajaa, niin siinä on tekemistä, kun siellä on semmosia kyliä, missä ei ole ensimmäistäkään palveluntuottajaa. Sitäkin ommaa saa ehtiä, ja Eiraan on pitkä matka Kainuun ja Lapin selekosilta.”
Kyllönen on puhunut poliittisesta ilmastonmuutoksesta. Se tarkoittaa muun muassa aluepolitiikan lakkauttamista Suomesta.
– Olen miettinyt Kemijärven sellutehtaan ja UPM:n Kajaanin tehtaan lakkauttamisten yhteydessä, että vanhat kivijalat sortuvat. Koko maailmassa on käynnissä sellainen muutoksen aika, että mikään ei ole enää pyhää ja onko yhteistä haluakaan turvata yhteistä pohjaa.
”Välillä tulee
tuskastuminen”
Merja Kyllönen on Vasemmistoliiton nuorin kansanedustaja, noin vuoden nuorempi kuin myös 1970-luvulla syntynyt Paavo Arhinmäki. Eduskuntaryhmä on takavuosina ollut myrskyisä työyhteisö, mutta nyt Kyllönen kuvaa henkeä kohtuullisen hyväksi.
– Nuoremman polven edustajana on tietysti miettinyt monta kertaa, että meissä yli puoluerajojen elää radikaalimman otteen ajatus. Vanhemmilla kollegoilla on ymmärrys siitä, että asiat voivat edetä hitaasti ja rauhallisesti, mutta varmasti. Välillä siihen tulee tuskastuneisuus, että nyt lisää äksöniä. Emmekö me voisi joskus tehdä jotain räväkkää? Luulen, että tuulettaminen tekisi hyvää meidän porukassa, Kyllönen sanoo, mutta korostaa, ettei ole missään vaiheessa kokenut olemistaan vaikeaksi ryhmässä.
Räväkkyydellä Kyllönen tarkoittaa muutamaa vasemmistolle tärkeää asiaa, joissa painetaan päälle niin että tuntuu. Hänestä Vasemmistoliitossa ei osata myllyttää asioita. Siihen tarvittaisiin mediaosaamisen vahvistamista.
Kapitalismin
rumat jäljet
Vasemmisto rämpii hämmennyksen suossa, vaikka sillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet hyödyntää pörssikapitalismin historian pahin kriisi. Merja Kyllönen kysyy, onko oppositiossa mitään hävittävää nyt, kun on oikeasti mahdollisuus repiä kapitalismin ovia auki. Vai elääkö jossain ajatus, että hallitukseen pääsemiseksi niitä ei pitäisi niin kauheasti repiä?
– Mikä ihmeen hinku meillä voisi olla hallitukseen, kun porvarit ihan selkeästi tekevät työtä, jolla ne jättävät koko remontin seuraavalle hallitukselle ja todennäköisesti vielä sitäkin seuraavalle? Nyt pitäisi painaa viimeisen päälle, että kansa näkisi, minkälaiset jäljet kapitalismi on jättänyt tähän yhteiskuntaan.
Tarkentavaan kysymykseen Merja Kyllönen vastaa, että nyt ei pidä edes harkita osallistumista seuraavaan hallitukseen, vaikka siihen tarjoutuisi mahdollisuuskin.
– Porvarit saavat siivota oman soppansa. Ei nyt taas tehdä sitä 1990-luvun virhettä, että toiset keittävät sopan ja me syömme sen.
”En sulke pois
ajatusta, että…”
Merja Kyllönen sanoo, että ainakaan tällä hetkellä hän ei ajattele poliittista uraansa kansanedustajuutta pidemmälle.
– Aina välillä tietysti syttyy ajatus puolueen kehittämisestä ja vasemmistolaisen aatteen eteenpäin viemisestä. Mutta ei tämä sitä ole, että minun pitäisi olla jossain ykköspaikalla, vaan meidän politiikallemme pitäisi saada uusi johtotähti ja vasemmistolainen liike nousuun. Mutta ei se ole yhdestä ihmisestä kiinni.
Nyt näytetään pitävän itsestään selvänä, että Vasemmistoliiton seuraavan puheenjohtajan nimi on Paavo Arhinmäki. Kysyttäessä Merja Kyllönen vastaa, ettei sulje pois pyrkimistä puoluejohtajaksi.
– Ei sitä vielä tiedä. En sulje ajatusta pois. Mutta jos lähden mukaan siihen kisaan, niin se ei tapahdu poliittisen vallanhimon takia, vaan siksi, että haluan nähdä Vasemmistoliiton elävänä, eteenpäin menevänä ja nousevana puolueena.
Viikonloppuna
hiihdetään lujaa
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto on koolla viikonloppuna, mutta kansanedustaja Merja Kyllönen ei pääse kokoukseen. Hän on samaan aikaan Norjan Ringkollenissa pohjoismaisten parlamentaarikkojen hiihtokilpailuissa. Joukkuetovereina sprinttiviestissä on muun muassa olympiavoittaja Marjo Matikainen-Kallström sekä hiihtolegenda Juha Mieto.
Kyllönen houkuteltiin kilpailuihin viime vuonnakin, kun ne järjestettiin Kuusamossa. Silloin tulokkaalle sanottiin, että mukana ollaan ihan leikkimielellä. Todellisuudessa siellä mentiin verenmaku suussa.
– Itsekin kun saa numerolapun rintaan, niin sitä hiihtää vaikkei jaksaisikaan, Kyllönen myöntää kilpailuhenkisyytensä.
uutiskirje 