Kuka ostaisi käytetyn auton porvarihallitukselta?
Puoluejohtaja Martti Korhonen arvosteli varsin kärjekkääksi vihreän työministerin Tarja Cronbergin toimintaa puhuessaan Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä lauantaina.
Hänestä Cronberg ei ole missään vaiheessa suhtautunut vakavasti työttömyyteen, jonka hurjasta kasvusta Vasemmistoliitto on varoitellut alkusyksystä lähtien.
– Cronberg ei ymmärtänyt viime syksynä alkuunkaan, mihin oltiin menossa. Tuolloin ministeri varoitteli uhkaavasta työvoimapulasta, Korhonen muisteli. Hän laskee, että nyt maaliskuussa työttömänä tai lomautusten vuoksi vakavan työttömyysuhan alla on puoli miljoonaa suomalaista.
– Suomella ei ole varaa päästää ihmisiä syrjäytymään, hän sanoi.
Korhonen ihmetteli myös ministerin suusta kuultua väitettä siitä, että että suomalaisten suoja joukkoirtisanomisissa on hyvää eurooppalaista keskitasoa. Korhosen tilastot osoittavat, että taso on heikko.
– Aikamoinen sammakko ministeritason ihmiseltä, Korhonen arvioi.
Korhonen kertoi kokouksen tiedotustilaisuudessa, että oli itsekseen miettinyt myös välikysymyksen mahdollisuutta Cronbergin toiminnasta. Hän oli kuitenkin arvioinut, että sillä ei päästä eteenpäin asiassa.
– Pääministerin pitäisi potkia ministeriin vauhtia, jos liikettä ei muuten synny. Vastuu on myös kahdella suurella hallituspuolueella, Korhonen sanoi.
Tilanne muuttunee joka tapauksessa toukokuussa, jolloin Cronberg luopuu Vihreitten puheenjohtajuudesta ja uusi puheenjohtaja nousee ministeriksi hänen tilalleen.
Velka pitkittää
kuntien lamaa
Puheessaan Korhonen piti onnettomuutena sitä, että porvarihallitus on itseriittoinen sen lisäksi, että se pakoilee vastuuta siirtämällä laman mukanaan tuomat ikävät päätökset kuntien ja seuraavien hallitusten tehtäväksi.
– Hallitukselta on puuttunut kyky ja halu yhteistyöhön. Räikeimmin se näkyi yrityksessä nostaa eläkeikää, johon pyrittiin kysymättä maksajien mielipidettä, hän analysoi.
Korhonen peräsi voimakasta panostusta julkiselle sektorille tilanteessa, jossa vienti on lamaantunut. Kunnille tarvittaisiin 700–800 miljoonan valtionosuuslisäys.
– Muutoin myös kotimarkkinat romahtavat. Jo nyt 180 kuntaa joutuu nostamaan kiinteistöveroa ja näin 180 kunnan asukkaat joutuvat tuntemaan sen nahoissaan. Lisäksi kunnat joutuvat nyt ottamaan velkaa, mikä johtaa siihen, että kuntien talousvaikeudet jatkuvat laman päätyttyäkin.
Hän esitti hallitukselle lainanottoa ja luopumista varakkaille suunnatusta veroalesta. Myös varallisuusvero tulisi palauttaa.
Hallituksen lumevihreä
suojakilpi
Korhonen piti myös hallituksen otetta ilmastokysymykseen löysänä.
– Vihreiden olo hallituksessa paljastuu joka päivä vahvemmin lumevihreydeksi, jota porvarihallitus käyttää suojakilpenä. Konkreettiset päätökset ilmaston puolesta puuttuvat.
Korhonen otti esimerkiksi suhtautumisen joukkoliikenteeseen: bussivuoroja lakkautetaan jatkuvasti ja raideliikenne toimii yhä huonommin.
Hän muistutti, että oikean ympäristöverotuksen tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi eli kannustaa luopumaan ympäristöä vahingoittavasta toiminnasta.
– Mutta hallitus ei nosta energiaveroa ympäristöpoliittisista syistä, vaan kerätäkseen rahaa kattamaan yritysten Kela-maksun poistamisesta aiheutuvan miljardin euron aukon.
Korhonen piti hallitusta ylipäätään toimintakyvyttömänä.
– Esityksiä ei saada ja valmistelun taso putoaa koko ajan. Kuka ostaisi käytetyn auton tämän hallituksen voimakolmikolta eli Vanhaselta, Kataiselta ja Cronbergiltä?
Uusiutuva energia
kaksikertaiseksi
Korhonen vaati uusiutuvan energian tuotannon kaksinkertaistamista kuluvan hallituskauden aikana. Se merkitsisi laajoja ympäristöinvestointeja talouden elvyttämiseksi ja päästöjen sekä kulutuksen vähentämiseksi.
Hän arvioi, että ainakin tuulivoiman, aurinkoenergian ja biokaasun osalta tavoite on saavutettavissa.
– Myös energiataloudelliseen rakentamiseen ja korjausrakentamiseen on panostettava nyt, kun rakennustoiminta pyörii vajaalla kapasiteetilla. Ei riitä, että korjausinvestointien kasvu jätetään yksin kotitalouksien harteille.
Korhosen mielestä hallituksen tulee käynnistää laaja julkisten rakennusten energiataloudellinen perusparannushanke.
– Sen piiriin tulee ottaa kaikki yli 25 vuotta vanhat, kunnostamattomat julkiset rakennukset homekouluista valtion virastorakennuksiin ja niiden ympäristöön, Korhonen sanoi.
Hän vinkkasi myös kansalaisia tarkistamaan energiatottumuksiaan.
– Jos kotitalouksien hehkulamput korvattaisiin energiansäästölampuilla, säästyisi niin paljon sähköä, että hallitus voisi luopua suunnitelmistaan valjastaa Kollaja ja Vuotos sähkön tuotantoon.
uutiskirje 