EU-vaaleihin Claes Anderssonin ja Kalevi Kivistön tuella
Sari Virta sai EU-vaalinsa avaustilaisuudessa eilen neuvoja ja rohkaisuja aiheista, joita hän itse arvostaa ja taholta jota hän arvostaa.
Claes Andersson ehti ääneen ennen Kalevi Kivistöä. Molempien Virran vaalikampanjan tukipilareiksi ilmoittautuneiden mielestä kulttuuri on perhe-elämän, työhyvinvoinnin, liikunnan ja nuorisotyön ohella he alue, johon he toivovat Vasemmistoliiton edustajan Euroopan parlamentissa panostavan.
Siinä, että Andersson ja Kivistö lukeutuvat Sari Virran, 40, tukijoukkoihin ei ole mitään ihmettelemistä. Niin samansuuntaisiksi osoittautuvat näiden kolmen näkemykset siitä, mihin Vasemmistoliiton EU-parlamentaarikon Brysselissä tulee aktiivisuutensa suunnata. Yhtä lailla samansuuntaisesti ajattelevat he myös itse EU:sta.
– EU on ja vaikuttaa arjessamme ja niin tulee olemaan, perustelee Sari Virta ehdokkuuttaan ja sanoo siksi nostavansa vaalikampanjassaan kärkeen edellä mainittuja asioita.
Paljon hyvää,
paljon parannettavaa
Virta sanoo löytävänä EU:n tavoitteista paljon hyvää. Siinä on motiivia ehdokkuudelle, mutta vielä enemmän häntä ajoi lähtemään ehdokkaaksi se, että hän näkee EU:ssa niin paljon parannettavaa.
– Euroopan unioni on iso osa elämäämme, pidämme siitä tai emme. Päätökset kohdistuvat aina ihmiseen, joten päätöksenteon on oltava inhimillistä.
EU:ssa tarvitaan Virran mielestä politiikkaa, joka pohjautuu muuhun kuin rahaan, voitontavoitteluun ja itsekkääseen kaikki heti mulle – ajatteluun. Hän vaatii parannusta perheen ja työelämän yhteensovittamiseen sekä työntekijöiden ja työelämän perusturvan kehittämistä jo seuraavan vaalikauden aikana.
Virta muistuttaa nuorena naisena haluavansa vaikuttaa tasa-arvon parantumiseen EU:n alueella.
– Myös työhyvinvointiin panostamisen on tärkeätä. On aiheellista pelätä, että oma ikäluokkani ei työelämän nykyisellä tahdilla jaksa työelämässä eläkeikään.
Onneksi ei
ei–ei-kampanjaa
Inhimillisyys ja iloisuus ovat ilmeitä, jotka Virta kampanjassaan tulee muistamaan.
– Hienoa, että Sari ei aja mitään ei–ei-kampanjaa, katsoo Claes Andersson, joka tunnustaa itse asennoituneensa alkujaan Euroopan unioniin skeptisesti.
EU:n kulttuuriministerien kokoukset olivat pitkiä ja tylsiä, mutta niissä Anderssonin suhtautuminen unioniin kuitenkin muuttui.
– Kokouksen olivat tärkeitä ja niiden mielekkyys oli siinä, että niissä joka tapauksessa yritettiin yhdessä ratkaista ongelmia, jotta vältettäisiin konflikteja.
Sari Virta on kampanjavalmisteluissaan kiteyttänyt vaaliteemansa neljään lohkoon, ihmisen arjesta huolehtimiseen, työhyvinvointiin, ympäristön vaalimiseen ja liikuntaan.
Kampanjan avauksessa listaan tuli lisäyksenä kulttuurin kokonaisuus. Tai Sari Virran tulkintaa noudattaen: liikunta on kulttuuria, joten olihan kulttuurikin siellä mukana.
Kulttuuri –
elämän sisältö
Yllätys ei ole se, jos Claes Andersson katsoo, että EU–vaalinkin yhteydessä on syytä muistaa kulttuurin merkityksen kasvu.
– Me tarvitsemme elämäämme sisältöä ja kulttuuri on sitä.
Anderssonin mielestä Suomen tulisi nyt panostaa ei-materiaaliseen tuotantoon, siis kulttuuriin. Näin tulisi hänestä tehdä, koska maalla on kulttuurin alalla mitä tarjota ja missä pärjätä.
Kalevi Kivistö muistutti, ettei tarvitse sanoa muuta kuin Pisa, niin tulee tehtyä tiettäväksi, mitä Suomessa on antaa EU:lle.
– Pisa-koulutusvertailut tulevat esille joka puolella. Koulujärjestelmämme on oiva vientituote, katsoo Kivistö, joka kehottaa muistamaan, miten Suomella on annettavaa Euroopalle.
– Toteutamme työväenliikkeen perinteisiä arvoja, kun viemme oman yhteiskuntamme hyvät saavutukset Eurooppaan.
Entisenä opetusministeriönä ylijohtajana Kivistö sanoo kiinnittäneensä tyytyväisenä huomiota siihen, että Sari Virta ilmoittaa katsovansa, että rahapelijärjestelmät tulee pitää kansallisessa kontrollissa.
uutiskirje 