Euroopan vasemmisto kehottaa väkeä osallistumaan EAY:n mielenosoituksiin
Euroopan Ammatillinen Yhteisjärjestö EAY kokoaa parhaillaan ay-väkeä suuriin mielenosoituksiin, jotka järjestetään toukokuun puolivälissä neljässä pääkaupungissa: Berliinissä, Brysselissä, Madridissa ja Prahassa. Mielenosoitusten pääviesti Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden johtajille on selvä: talouskriisiä ratkaistaessa tulee ihmiset asettaa etusijalle.
Viime viikonvaihteessa Kööpenhaminaan kokoontuneiden eurooppalaisten vasemmistopuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen talous- ja työmarkkina-asiantuntijoiden yhteistyöverkoston kokous kehottaa tiedotteessaan puolueita ja ay-väkeä osallistumaan mielenosoituksiin.
Kokous toteaa myös, että talouslamasta vastuussa oleville sijoittajille ja hallituksille on tehtävä selväksi, että kriisin kustannuksia ei saa maksattaa työntekijöiden ja tavallisten ihmisten kukkarosta. On katkaistava kaikissa maissa alkanut irtisanomisten ja lomautusten kierre ja hallituksia on vaadittava elvyttämään talouksia ihmisten toimeentulon turvaamiseksi.
Työpaikkojen pelastamiseen, julkisen talouden elvyttämiseen ja ympäristön tilan parantamiseen sekä energian säästöön kohdistuva elvytys ei sellaisenaan riitä. Maailmantalouden rakenteita ja etenkin rahoitusmarkkinoiden toimintaa on perusteellisesti muutettava.
Takapakkia
Tanskanmaalla
Pari kertaa vuodessa Euroopan eri maissa kokoontuva vasemmiston ja ay-väen verkosto analysoi tapaamisissaan eri maissa tapahtuvaa talouden ja hyvinvoinnin kehitystä sekä poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tanskan ay-väen ja vasemmiston edustajat kertoivat Kööpenhaminan kokouksessa tanskalaisen hyvinvointimallin murentumisesta viime vuosien porvarihallituksen politiikan tuloksena.
Tanskassa tapahtunut kehitys on hyvin samanlaista kuin Suomen tai Ruotsin porvarihallitusten aikaansaama. Julkisten hyvinvointipalvelujen yksityistäminen on edennyt ja tuloerot sekä köyhyys kasvaneet samaa tahtia, kun rikkaiden verotusta on kevennetty. Myös ilmastonmuutoksen vastustamisessa on otettu takapakkia. Tanskan porvarihallitus on muun muassa lopettanut tuulivoimaloiden tukemisen purkamalla tuotantoa kannustaneet syöttötariffit.
Tanskan kansan enemmistö haluaa säilyttää hyvinvointipalvelut julkisina ja on valmis maksamaan niistä myös enemmän veroa. Vasemmistoliiton tanskalaisen sisarpuolue SF on voimakkaasti puolustanut hyvinvointivaltiota ja viime vuosina tämä on näkynyt myös puolueen kannatuksen selvänä nousuna. Myös tuulivoiman ja muun vaihtoehtoisen energian tuotannon tukeminen ja lisääminen on ollut punavihreän SF:n päätavoitteita.
Joustoturvamalli
tullut tiensä päähän
Vielä viitisen vuotta sitten Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa, myös Suomessa, ylistettiin tanskalaista työmarkkinoiden uudenlaista toimintamallia – joustoturvaa (flexicurity).
Tanskan mallin idea oli, että irtisanomista helpottamalla lisättiin työmarkkinoiden joustavuutta. Vastaavasti parannettiin työntekijöiden turvaa irtisanomistilanteessa. Tanskassa nostettiin työttömyysturvan tasoa niin, että se oli peräti 90 prosenttia palkasta. Uuden työn saamista ja työpaikan vaihtoa autettiin aktiivisella koulutus- ja työvoimapolitiikalla.
Hyvä työttömyysturva joutui kuitenkin pian porvarihallituksen hampaisiin. Tanskan mallin turvapuolta onkin viime vuosina purettu ja samalla joustavuuspuolta edelleen lisätty.
Tanskan joustoturvamallin tämän päivän tilasta Kööpenhaminan kokousväelle raportoinut SF:n ekonomisti Bent Gravesen esitti kantansa varsin selväsanaisesti. ”Kun kuulen jonkun puhuvan joustoturvasta, vedän esiin aseeni”, sanoi Gravesen. Hän kysyi esityksensä lopussa retorisesti, voivatko muut maat oppia jotain Tanskan mallista. Gravesen vastasi itse omaan kysymykseensä yhdellä sanalla ”ei”.
Autoteollisuuden
ongelmat näkyville
Kööpenhaminassa perehdyttiin myös niihin vaikeuksiin, joihin talouskriisi on ajanut autoteollisuuden. Asiasta alustivat Volkswagenin ay-aktiivit ja luottamusmiehet, joita oli paikalla paitsi Saksan tehtaista, niin myös Volkswagenin Portugalin tehtaasta.
Viime vuonna henkilöautojen tuotantokapasiteetti maailmassa oli 60 miljoonaa autoa vuodessa. Nyt autoja tuotetaan noin 45 miljoonaa ja tuotannon arvioidaan supistuvan vuoden 2009 lopulla alle 40 miljoonan tasoon. Autot eivät yksinkertaisesti mene kaupaksi.
Eri Euroopan maissa on uusien autojen myynnin vauhdittamiseksi kehitetty erilaisia niksejä. Saksassa on otettu käyttöön vanhasta autosta saatava 500 euron romutuspalkkio, jonka saa, kun ostaa vanhan auton tilalle uuden. Ranskan valtio taas on ryhtynyt tukemaan autoteollisuutta, ja jos tukipolitiikka yleistyy, voi seurauksena olla protektionismi ja kauppasota.
Työntekijöille tuotannon putoaminen on merkinnyt ongelmia. Suuremmilta irtisanomisilta on Saksassa toistaiseksi vältytty, mikä johtuu maan ay-liikkeen voimakkaasta vaikutusvallasta yrityksiin.
Työntekijät ymmärtävät kuitenkin, ettei Volkswagenilla ole pitkään varaa pitää työntekijöitä lomautettuina täydellä palkalla. Siksi työntekijät ovat ryhtyneet kehittämään omia strategisia ratkaisuja, millä taantuman kuilu voitaisiin ylittää.
Volkswagenin työntekijöiden ratkaisumallissa keskeisellä sijalla ovat erilaiset työajan lyhennysvaihtoehdot, joita yhtiössä on aiemminkin menestyksellisesti käytetty vaikeina aikoina. Valtiolta työntekijät odottavat verohelpotuksia autokaupan käyntiin saamiseksi, ja romutusmaksu haluttaisiin nostaa 2 500 euroon.
Työntekijät haluaisivat myös lisätä työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeen osallistumista yritysten päätöksentekoon erityisesti tehtaiden sulkemis- ja irtisanomistapauksissa.
Jos työntekijöiden vaatimuksiin suostutaan, se merkitsee, että suomalaisten työntekijöiden heikko suoja joukkoirtisanomistilanteissa jää entistäkin enemmän jälkeen EU-maiden suojan keskitasosta. Tämä tarkoittaa, että monikansallinen yritys sulkee jatkossa entistä helpommin tehtaan Suomessa kuin muualla Euroopassa silloin, kun tuotantoa joudutaan talousvaikeuksien vuosi supistamaan.
uutiskirje 