Puola, joka on viime vuosina saanut Euroopan unionin jäsenmaista eniten tukea, ei pysty enää rahoittamaan omaa terveydenhuoltoaan. Maan sairaalat ovat velkaantuneita ja terveydenhuoltohenkilökunta heikosti palkattua. Pääsy lääkärin vastaanotolle tai sairaalahoitoon on vaikeaa. Euroopan unionin maista vain Latviassa, Bulgariassa ja Romaniassa hoitoon pääsy on vielä hankalampaa.
Puolassa on henkeä kohti noin puolta vähemmän rahaa käytettävissä julkiseen terveydenhuoltoon kuin esimerkiksi Tshekin tasavallassa, Slovakiassa tai Unkarissa, maissa jotka ovat muuten taloudellisesti jokseenkin samalla tasolla Puolan kanssa.. Edellytykset toimivalle terveydenhuollolle ovat siis jo heikot.
Liberaalien patentti-
lääke yksityistäminen
Puolan terveydenhuolto on vaikeuksissa paitsi rahapulan takia myös siksi, että maan viime vuosien hallitukset eivät ole pystyneet päättämään, miten terveydenhuoltoa olisi uudistettava. Puolaa vuodesta 2007 hallinnut liberaalinen Kansalaisfoorumi (PO) esittää terveydenhuollon yksityistämistä eli sairaaloiden muuttamista yksityisiksi yrityksiksi.
Konservatiivista Laki ja oikeus -puoluetta (PiS) edustava presidentti Lech Kaczynski uhkaa kuitenkin kaataa vetollaan Kansalaisfoorumin esityksen. Presidentti ei hyväksy käsitystä terveydestä tavarana, jota käytettäisiin yksityisen voiton välineenä. Presidenttiä tukee maan vasemmisto.
Kiista Puolan sairaaloiden yksityistämisestä alkoi jo ennen vuoden 2007 parlamenttivaaleja, eikä sen jälkeen mitään toimivaa ratkaisua ole esitetty. Sairaalat vain ajautuvat entistä surkeampaan tilaan.
Puolan entinen terveysministeri, sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja Marek Balicki sanoo, että hallituksen yksityistämisesitys on hyvin puutteellinen. Siinä ei esimerkiksi ole mekanismeja, joilla velkaantuneet ja huonokuntoiset sairaalat voitaisiin pelastaa kontrolloimattomalta vararikolta.
Balickin mukaan sairaaloiden muuttaminen yrityksiksi voidaan tehdä vain sillä ehdolla, että ne siirretään aluehallinnon eli piirikuntien ja kaupunkien omistukseen. Esimerkiksi Balickin itse johtamaa Varsovan kaupungin omistamaa sairaalaa hallitsevat työntekijät eivätkä yksityiset sijoittajat.
Balickin mukaan voidaan odottaa, että 30–40 prosenttia parhaiten toimivista sairaaloista ostaa yksityinen sijoittaja ja että ne alkavat toimia kannattavuusperiaatteella. Sairaimmat potilaat, joiden hoitaminen ei ole kannattavaa yksityiselle omistajalle, voidaan siirtää julkisiin sairaaloihin.
Toinen keino voiton maksimoimiseksi on henkilökunnan vähentäminen sekä lääkkeissä ja välineissä säästäminen. Näin on Balickin mukaan tehty muun muassa Saksassa sairaaloita yksityistettäessä.
Julkisen puutteet
pakottavat yksityiselle
Puolassa käytetään yksityisesti varoja terveydenhuoltoon enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan unionin maissa. Kansalaiset, jotka joutuvat rahoittamaan julkista terveydenhuoltoa, joutuvat hyvin usein turvautumaan myös yksityisten klinikoiden tai lääkäreiden palveluihin, koska heillä ei ole aikaa odottaa pääsyä julkiseen sairaalaan jos esimerkiksi heidän sairautensa pahentuu.
Varakkaan on myös helppo välttää kokemasta terveydenhuollon kurjuutta ja sairaaloiden sekä terveyskeskusten jonoja ostamalla runsaasti tarjolla olevia yksityisiä terveyspalveluita, esimerkiksi hankkimalla jonkin yksityisen klinikan kortin tai terveysvakuutuksen.
Parin viime vuoden aikana yksityisten terveyspalvelujen käyttö onkin Puolassa kaksinkertaistunut. Yksityisiin terveysvakuutuksiin, joita on hankkinut jo kaksi miljoonaa ihmistä, käytettiin viime vuonna kaksi miljardia zlotya eli noin puoli miljardia euroa.
Eläköityminen haaste
terveydenhuollolle
Lähivuosina yli 65-vuotiaiden määrä Puolassa kasvaa noin kolmella miljoonalla. Vanhukset tarvitsevat paljon enemmän varoja terveydenhuoltoon kuin nelikymppiset. Ongelmana on, miten tulevaisuuden terveydenhuolto maksetaan. Puolassa vain 28 prosenttia yli 55-vuotiaista työskentelee. Tämä on vähiten Euroopassa.
Maan hallitus on julkistanut ohjelman nimeltä ”Sukupolvien solidaarisuus”. Siinä esitellään keinoja, joilla yli 50-vuotiaat saataisiin entistä enemmän mukaan työelämään. Siten myös veronmaksajien määrä kasvaisi.
Ohjelma kuitenkin edellyttää terveydenhuollolta entistä enemmän varoja, joita nyt puuttuu. Tarvitaan monia asioita, esimerkiksi kuntoutusta ja terveystarkastuksia.
Hallitus arvioi optimistisesti, että viiden vuoden kuluttua Puolassa työskentelee 40 prosenttia 55–64 -vuotiaista ja vuonna 2020 joka toinen. Tällaisen tavoitteen toteuttamiseen nykyisen hallituksen liberalismi ei kuitenkaan riitä.
uutiskirje 