Terveyskeskuksen nopeakaan palvelu ja ajan saaminen pikaisesti hammaslääkärille ei aina takaa nopeaa ratkaisua vaivaan.
– Aikuisten hoito on monin paikoin tukkeutunut. Saan viestejä, että potilaan hammashoidon jaksottaminen järkevästi on vaikeaa, Anja Eerola Hammaslääkäriliitosta kertoo.
Pahimmillaan ruuhka saattaa venyttää potilaan hoitovälejä kuukausiksi. Juurihoitopotilas on joutunut jonottamaan seuraavaa hoitokertaa jopa neljä kuukautta.
– Jos väliaikainen paikka tuolloin irtoaa, bakteeritulehdus saattaa levitä avoimia juurikanavia pitkin leukaluuhun.
Puolet suomalaisista käyttää terveyskeskusten hammaslääkäriä, puolet yksityisiä. Eerola epäilee, etteivät terveyskeskusten palvelut riitä väestön ikääntyessä.
– Ilman mitään uudistuksia terveyskeskusten on vaikea selvitä hammaspotilaista. Yksittäisen potilaan hoito saatetaan joutua venyttämään nykyistäkin pidemmäksi.
Viime syksystä lähtien on pohdittu, kuinka kasvava hammashoidon tarve tyydytetään. Yksityisellä puolella olisi väljyyttä, mutta potilas joutuu maksamaan hoitokerrasta enemmän kuin kunnan hammaslääkärillä.
– Selvitysten mukaan hoito maksaa yksityisellä ja kunnallisella hammaslääkärillä saman verran. Potilaalle kyse on siitä, kuinka paljon kunta tai vaihtoehtoisesti Kela tukee rahallisesti hoitokertaa.
Hammaslääkäriliiton mielestä olisi tasa-arvoista, että potilas maksaisi perushammashoidosta suunnilleen yhtä paljon hoitopaikasta riippumatta. (UP)
uutiskirje 
