Koululaisten hampaissa taas reikiä
Suomalaisten lasten ja nuorten hymyt ovat vaarassa. Aikaisempaa useammalla on reikiä suussaan.
Hampaiden kuntoa heikentävät napostelu ja happamien juomien litkiminen pitkin päivää. Syytä on muuallakin. Hammashoitajien fluori-iskuja kouluihin harvennettiin reippaasti hampaiden kunnon kohetessa. Lisäksi hoitotakuun takia kunnat joutuivat karsimaan ennaltaehkäisevää hammashoitoa entisestään.
– Meillä tehtiin 1970- ja 1980-luvuilla tosi paljon töitä, että saatiin lasten karies vähenemään. Reikiintyminen väheni minimaaliseksi, varatoiminnanjohtaja Anja Eerola Suomen Hammaslääkäriliitosta kertoo.
Kunnallinen hammashoito laajeni koko väestöön joulukuussa 2002. Hammashoitoloiden ovet aukenivat kaikille, mutta lisää hammaslääkäreitä ei juuri palkattu.
Aikuispotilaille piti raivata tilaa, ja ennaltaehkäisyn tarve arvioitiin uudelleen.
– Vaikuttaa, että joissakin kunnissa ennaltaehkäisevää hoitoa on vähennetty liikaa.
Hän antaa tunnustusta kunnille, jotka ovat satsanneet koululaisten hammashoitoon.
Huipulta
keskikastiin
Vielä reilut kymmenen vuotta sitten Suomi oli lasten hammasterveyden mallimaa, josta haettiin oppia muualle. Nyt olemme pudonneet keskikastiin. Vain joka kolmas suomalainen poika harjaa hampaansa kaksi kertaa päivässä. Se pudottaa pojat kansainvälisen harjausvertailun hännille.
– Suomalaiset ovat selvitysten mukaan hävyttömän kehnoja harjaamaan hampaitaan, Eerola puuskahtaa.
– Karies on tulehdussairaus. Se on täysin estettävissä tosi yksinkertaisin keinoin: hampaiden puhdistus bakteeripeitteistä kaksi kertaa päivässä, fluoripitoisen hammastahnan käyttö, liiallisen makean välttäminen ja säännölliset ruokailukerrat.
Eerola kertoo, että hampaiden pinnalla elävä bakteeripeite rakastaa sokeria. Jokaisen sokerikerran jälkeen hampaat tarvitsevat puolen tunnin lepotauon.
Napostelu- ja huikkailukulttuuri ei suo hampaille toipumisaikaa.
– Limsapullosta saatetaan ottaa 15 huikkaa päivässä. Sokerittomat juomat ja maustetut vedet eivät nekään ole vaarattomia. Ne ovat usein happamia ja aiheuttavat siksi reikiintymistä.
Säästökeinoja
haetaan
Eerola muistuttaa, että hammas- ja suusairaudet etenevät salakavalasti ja usein miltei oireitta.
– Kun hampaat oireilevat, vaurio on jo aika suuri ja sen korjaaminen voi tulla kalliiksi. Muutokset hampaissa ovat pysyviä. Kun huomaa jotain vikaa suussa, pitää heti mennä lääkärille.
Potilaan hoidontarve pitää lain mukaan arvioida. Hammashoidon osalta siitä ei näytä tulevan kunnille säästöjä. Parissa kunnassa tehdyssä seurannassa huomattiin, että hammashoitajan vastaanotolle tulleista aikuisista 70–80 prosenttia tarvitsi ajan hammaslääkärille.
Eerolan mukaan tehokas keino säästää kuntien ja potilaiden menoja on pitää purukalustonsa kunnossa.
Kokonaisvaltaiseen
hoitoon
Hampaidenhoitoa voisi Eerolan mukaan järkeistää esimerkiksi siten, että yleislääkäri katsoisi myös riskipotilaiden suut ja kysyisi, milloin potilas on viimeksi ollut hammaslääkärin tutkimuksessa. Tästä hyötyisivät mm. diabeetikot ja verenpainepotilaat.
– Potilasta pitäisi hoitaa kokonaisvaltaisesti ja katsoa myös sinne suuhun.
– Hoitamaton suu tuo lisäriesaa sokeritautipotilaalle. Heille jalkojen hoito on hyvin tarkkaa. Samaan aikaan ientaskuissa voi olla pahojakin tulehduksia, jotka pitäisi hoitaa yhtälailla.
lehti 