Nato aloitti sotaharjoitukset tulenarassa Georgiassa
Läntinen sotilasliitto Nato aloitti keskiviikkona kriisinhallinnan sotaharjoitukset Georgiassa. Mukana harjoituksissa on sekä Nato-maita että Naton rauhankumppaneita. Maita on mukana lukuisia, mutta joukkoja vähän. Kyseessä on lähinnä niin sanottu esikuntaharjoittelu.
Venäjä on arvostellut voimakkaasti Georgian isännöimiä Nato-harjoituksia. Venäjän mukaan Naton toiminta lisää jännitystä tulenaralla Kaukasian alueella. Venäjä itse kävi viime kesänä lyhyen sodan Georgian kanssa.
Juuri ennen Nato-harjoituksia tiistaina Georgiasta kantautui tieto tukahdutetusta kapinasta yhdessä sotilastukikohdassa Georgian pääkaupungin Tbilisin itäpuolella. Kapinasta ja sen syistä on ristiriitaisia tietoja, mutta näyttää selvältä, että se liittyy ajallisestikin Nato-harjoituksiin.
Ulkopoliittisen instituutin UPI:n ohjelmajohtaja, venäläinen tohtori Arkady Moshes sanoo ymmärtävänsä Venäjän aggressiivista reagointia Naton harjoituksiin.
– Jos Venäjä haluaa tulkita tätä epäystävällisellä tavalla, sillä on varmaan syyt tehdä niin. Venäjä kävi sotaa Georgiaa vastaan viime vuonna. Jos armeija, jonka kanssa sillä oli sota viime vuonna, voimistuu ulkopuolisella avulla, siitä täytyy olla huolissaan.
Venäjän ankarasta arvostelusta ja Georgian epävakaasta tilanteesta johtuen Naton rauhankumppaneista kaksi entistä neuvostotasavaltaa, Armenia ja Kazakstan sekä Serbia ja Moldova jäivät viime tingassa BBC:n tietojen mukaan pois harjoituksista.
Harjoituksista oli sovittu jo ennen viimekesäistä sotaa.
Georgia matkalla
Nato-jäsenyyteen
Nato-harjoitukset osoittavat, että epävakaasta tilanteestaan huolimatta Georgia on matkalla Nato-jäsenyyteen. Se on ollut jäsenehdokas jo vuosia.
Moshes sanoo, että Naton on oman uskottavuutensa takia toteutettava ennalta sovitut harjoitukset, vaikka Georgian tilanne on juuri nyt tulehtunut. Suunnitelmien toteuttamisen lisäksi Nato haluaa Mosheksen mukaan myös näyttää Venäjälle, että sillä ei ole mitään veto-oikeutta Naton asioihin.
Moshesin mukaan sekä Venäjän ja Georgian että Venäjän ja Naton suhteet ovat juuri tällä hetkellä huonot.
Hän muistuttaa, että monet asiantuntijat ovat viime kuukausina esittäneet, että uusi sota Georgian ja Venäjän välillä on mahdollinen.
Moshes kysyy itseltään, ollaanko kulkemassa kohti uutta sotaa vai pystytäänkö sota estämään.
Tilanne on hänen mielestään paha, mutta asioiden kulkua on nyt vaikea ennustaa.
– Tällä hetkellä ei juuri mitään voida tehdä, koska ongelma on mennyt liian pitkälle.
Naton tällä viikolla Brysselin päämajastaan karkottamat diplomaatit Moshes nostaa pahaksi merkiksi Venäjän ja Naton suhteiden tulehtumisesta – vaikka karkotusten sanottiin muodollisesti liittyvän taannoiseen Viron vakoiluskandaaliin, jossa Nato-tietoja kavallettiin Venäjälle.
– Tämä on erittäin vakava asia. En tiedä, onko sillä mitään tekemistä Georgian-suhteiden kanssa. Mutta aika, jolloin tämä täsmälleen tapahtui ja karkotettujen nimet osoittavat, että Naton ja Venäjän suhteet eivät ole normaalilla tasolla.
Toinen karkotetuista oli Venäjän arvostetun EU-suurlähettilään Vasili Tshizhovin poika, Nato-edustajistossa työskennellyt Vladimir Tshizhov.
Georgian suhteet
Venäjään pahenevat
Moshes sanoo, että Georgian suhteet Venäjään ovat olleet aina Neuvostoliiton luhistumisesta asti huonot – ja ovat koko ajan vain pahentuneet.
Seitsemäntoista vuotta jatkuneisiin huonoihin suhteisiin tulleet lisäongelmat huolestuttavat Moshesta.
Kipeäksi ongelmaksi Moshes näkee muodollisesti Georgiaan kuuluvan Abhasian itsenäistymishankkeet, joita Venäjä on tukenut.
Hiljattain Venäjä teki Abhasian ja niin ikään Georgiasta irrottautumista ajavan Etelä-Ossetian kapinallisten kanssa sopimuksen, että Venäjä huolehtii näiden alueiden turvallisuudesta.
Moshes sanoo, että tällainen tulkittiin vanhan geopolitiikan aikana syyksi sotaan.
Moshesin mielestä Abhasian itsenäistyminen olisi pitänyt hoitaa Kosovon itsenäistymisen tavoin. Lisäksi se olisi pitänyt yhdistää Georgian Nato-jäsenyyteen. Venäjän ikäväksi kokema Georgian Nato-jäsenyys olisi voitu ostaa Abhasian itsenäisyydellä.
– Nyt sitä ei enää voida tehdä.
Vaikka Georgian presidentin Mihail Saakašvilin asema on epävakaa, Moshes ei usko häntä vastustavien voimien valtaanpääsyn helpottavan Venäjä-suhteita. Oppositiolla on todellisuudessa sama asenne Georgian alueen koskemattomuuteen.
– Georgian Venäjä-suhteita ei voi nyt parantaa nähtävissä olevana aikana.
lehti 