Suomessa varautuminen sikainfluenssan tuloon on vielä alkutekijöissään. Lomakausi viivästyttääkin väistämättä varautumissuunnitelmien tekoa.
Tilanne on ylipäätään vähän ristiriitainen. Yhtäältä terveysviranomaiset pyrkivät rauhoittelemaan kansaa, että itse tauti ei oireiltaan juuri poikkea tavallisesta influenssasta, joihin toki aina pitää suhtautua vakavasti. Toisaalta viranomaiset luovat uhkakuvia siitä, miten jotkut yhteiskunnan perustoiminnot voivat onnahdella pahastikin, jos sikainfluenssa-aalto iskee.
Molemmat lähtökohdat ovat perusteltuja. Influenssa-aaltoja on ollut ennenkin, ja niistä kansan valtaenemmistö on selvinnyt – ehkä viime vuosisadan alun Espanjan tautia lukuunottamatta – yleensä muutamien päivien sairastamisella. Erityinen huomio on kuitenkin nytkin suunnattava tiettyihin riskiryhmiin. Haasteelliseksi nykytilanteen tekee se, että uudesta influenssasta ja muun muassa sen muuntuvuudesta tiedetään varsin vähän.
Sikainfluenssan ensimmäisen aallon arvellaan rantautuvan Suomeen alkusyksystä, mahdollisesti jo elokuun lopulla. Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan sikainfluenssatartuntoja on todettu noin 100 000 ympäri maailman. Yksittäisiä tautitapauksia on nyt jo Suomessakin havaittu niin paljon, että siitä voi päätellä, että epidemia – tai maailman laajuinen pandemia – on päivä päivältä lähempänä.
Paniikkiin ei kuitenkaan ole mitään syytä. Lääkintäviranomaisten ohjeita ja suosituksia tarkasti noudattamalla tästäkin influenssasta selvitään. Jos influenssa iskee, niin ennen tervehtymistä ei kenenkään pidä palata töiden tai opiskelujen pariin. Tilannetta pahentaa se, että rokote ei ehdi influenssan ensimmäiseen aaltoon.
Tästä seuraavatkin väistämättä yhteiskunnan ongelmat. Influenssaan voi sairastua arvioiden mukaan vähintään joka viides suomalainen eli noin miljoona kansalaista. Jos näin käy, niin se aiheuttaa väistämättä ongelmia monille yhteiskunnan eri sektoreille. Esimerkiksi monilla työpaikoilla on jo ennen taantumaa ja varsinkin sen aikana henkilöstö mitoitettu sellaiseksi, että yksikin poissaolo alkaa jo tuntua. Jos vaikkapa puolet työpaikan väestä sairastuu yhtä aikaa, niin se ei voi olla näkymättä tuotannossa tai palveluissa.
Suomalaistenkin on syytä varautua siihen, että pandemian rantautuessa esimerkiksi liikenne tökkii, jonot pitenevät ja moniin paikkoihin ilmestyy lappu luukulle. Myös koulut, päiväkodit ja terveysasemat voivat sulkea ovensa joksikin aikaa. Julkisia kokoontumisiakin voidaan joutua tilapäisesti rajoittamaan. Varautuminen on kuitenkin viisasta, vaikka kaikki uhkakuvat – toivottavasti – eivät toteutuisikaan.
uutiskirje 
