Tuoreet työttömyystilastot ovat karua luettavaa eikä parempaa ole lähikuukausina odotettavissa, pikemminkin päinvastoin. Työttömien ihmisten määrä on lisääntynyt kaikkien työ- ja elinkeinokeskusten alueilla ja kaikissa ammattiryhmissä, eniten teollisessa työssä. Erityisen huolestuttavaksi tilanteen tekee se, että viime kuukausien aikana naisten ja nuorten työttömien osuus kasvaa aiempaa nopeampaa vauhtia. Tämän taantuman työttömyyshuippu ei ole vielä lähelläkään – valitettavasti.
Rekisteröityjen työttömien suomalaisten määrä nousee nykyvauhdin jatkuessa yli 300 000:n rajan vuoden loppuun mennessä. Todellisuudessa työtä vailla on paljon tätäkin enemmän, sillä kaikkia ei tilastoihin rekisteröidä.
Talouden kehitys ei lupaa nopeaa muutosta. Vaikka loma-aika onkin vähän rauhoittanut tilannetta, niin edelleenkin lähes päivittäin jossakin yrityksessä ilmoitetaan lomautuksista ja irtisanomista.
Tuore työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) pitää tilannetta vakavana, kuinkas muuten. Varsinaisia uusia keinoja häneltäkään ei löydy. Myönteistä Sinnemäen ensiesiintymisessä ministerinä oli se, että oppositiota peesaten hänenkin mielestään hallituksen pitää nyt tosissaan reagoida heikkeneviin työllisyyslukuihin.
Nyt kaivataankin politiikan muutosta ja nopeasti. Kovin rauhallisesti – ikään kuin sivusta – hallitus onkin viime kuukaudet seurannut tilanteen huonontumista. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) käskyttämä hallitus vain odottaa, josko maailmalla tapahtuisi käänne parempaan, minkä se sitten voisi laskea omaksi edukseen.
Valtiovarainministeriössä on käsittelyn alla valtion ensi vuoden talousarvio. Työn alla on myös lisätalousarvio tälle vuodelle. Työkaluja siis on ja budjettiriihessä selviää, onko hallituksella myös haluja tehdä jotakin.
Nyt täytyy panostaa kaikki käytettävissä olevat resurssit työllisyyden hoitoon, jotta hallitus ei tee samaa virhettä kuin tehtiin 1990-luvun laman oloissa. Jos työttömyys päästetään nyt rajuun kasvuun, niin pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen on myöhemmin todella vaikeaa ja taatusti kalliimpaa – kasaantuvista inhimillisistä kärsimyksistä nyt puhumattakaan.
Budjettiriihessä hallituksen kyvyt punnitaan. Onko se esimerkiksi valmis isoihin työllisyysinvestointeihin ja parantamaan myös kurjistuvaa kuntataloutta?
n
Kokoomus kompuroi
Kokoomus on joutunut vuorostaan vaalirahasotkujen myrskynsilmään ja ihan omasta syystään. Selittelyt eivät paljon auta silloin, kun laiminlyönti on ilmiselvä. Kokoomuksen raha-asioita hoitavan ja puolueen omistaman tilitoimiston toimitusjohtaja tosin löi pöytään ehkä timanteimman tähän mennessä kuullun perustelun eli hänen mukaansa ”joskus paperit katoavat, joskus eivät” (Iltalehti 21.7.). Niinpä!
On todella aika kummallista, että kokoomuksessa ei ennen julkista kohua reagoitu mitenkään, vaikka kaupparekisteristäkin oli puolueelle jo lähetetty karhukirje. Suuren hallituspuolueen julkikuvaan ei oikein sovi, että se suhtautuu lakien noudattaminen näin välinpitämättömästi. Nyt herääkin kysymys, onko kokoomuksella sittenkin jotakin salattavaa.
uutiskirje 