Valtiovarainministeriö ryhtyi tiistaina ministeri Jyrki Kataisen (kok.) johdolla kokoamaan valtion ensi vuoden talousarvioesitystä. Elokuun lopulla esitys menee koko hallituksen budjettiriiheen. Nyt on menossa julkisuudelta piilossa Santahaminan edustustiloissa budjetin linjaus- ja punakynävaihe.
Esittelevänä ministerinä Katainen on paljon vartijana. Budjetin pitäisi sopia aiemmin hyväksyttyihin kehyksiin, vaikka taloudellinen tilanne Suomessakin on entisestään huonontunut niistä ajoista, kun kehykset raamitettiin.
Valtiovarainminiteriön linjaukset eivät enää paljon muutu koko hallituksen käsittelyssä. Perinteisesti budjettiriiheen jätetään muutama ”riitakysymys” auki, jotta eri hallituspuolueet voivat julkisuudessa yrittää nostaa omaa nokkaansa.
Nyt eletään kuitenkin niin poikkeuksellisia ja talouden kannalta hankalia aikoja muun muassa verotulojen laskun takia, että hallituspuolueilla ei pitäisi olla varaa irtopisteiden keruuseen. Politikointi- ja päsmäröintiyritykset kolahtavat helposti omaan nilkkaan tilanteessa, jossa työpaikkansa menettäneiden määrä kasvaa ennätysvauhtia.
Hallitus ei ole myöskään sisäisesti yhtenäinen. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki on liputtanut rohkeasti vasemmisto-oppositiota peesaten lisäelvytyksen puolesta. Keskustalainen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen on puolestaan harrastanut yksityisyritteliäisyyttä – vai liekö se sittenkin keskustan näin julkituotu salainen tahto – vaatimalla hallitukselta päätöstä poikkeuslaiksi, jolla voitaisiin ennakolta estää mahdollisesti edessä olevat eläkealennukset.
Valtiovarainministeriön ei tarvitse näistä esityksistä välittää, mutta jos niin Sinnemäki kuin Manninen ovat sitkeitä, niin viimeistään budjettiriihessä nämäkin asiat on linjoitettava.
Toivottavasti työministeri Sinnemäki käy kamppailuaan työllisyysrahojen ja lisäelvytyksen puolesta sinnikkäämmin kuin aikanaan edeltäjänsä Tarja Cronberg, jolle tuntuivat sopivan ilman mukinoita kaikki suurempien hallituspuolueiden tekemät ratkaisut.
Hallitus on talouden kannalta tärkeiden linjavalintojen edessä, jatkaako se talouden elvyttämistä vai ryhtyykö se laatimaan leikkauslistoja. Valtiovarainministeriön ratkaisut kertovat suunnan.
n
Marjoja poimimaan
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Pentti Oinonen on keksinyt, miten voidaan työllistää Suomen työttömät. Samaa keinoa on toki tarjottu ennenkin eli työttömät marjoja ja sieniä poimimaan. Marjojen poiminta onnistuu Oinosen tietämyksen mukaan keneltä tahansa, jopa kielitaidottomalta ja vailla koulutusta olevalta ulkomaalaiseltakin.
Oinonen ei olekaan yksinomaan huolestunut työttömistä, vaan hän pelkää ulkomaalaisten vähitellen valtaavan myös marjanpoimintamarkkinat. Oinosen mukaan ”oppiessaan suomenkieliset nimet ja sanat esimerkiksi marjastuksen alalta on maahanmuuttaja jälleen yhden askeleen lähempänä kotoutumista ja pysyvää työpaikkaa”.
Perussuomalaisten ajatuksena onkin napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla: samalla kun saadaan työttömät metsiin niin isketään kapuloita maahanmuuttajien rattaisiin.
uutiskirje 
