Valtiovarainministeriön virkamiesten ja ministeri Jyrki Kataisen (kok.) valtion ensi vuoden budjettiesityksen linjanvedot eivät yllätä. Päälle kaatuvaan työttömyyteen ei ministeriön talousarvioesityksestä juuri helpotusta löydy.
Vaikka moni elättelee toiveita paremmasta, niin talouslaman pohjaa ei ole vielä nähty. Alaspäin meno jatkuu ensikin vuonna. Todennäköistä on, että vasta seuraavana vuonna alkaa montusta ylöskapuaminen. Tilastoitujen työttömien määrä ylittää ennen vuoden vaihdetta 300 000:n rajan ja ensi vuosi tuo lisää väkeä työttömien armeijaan – valitettavasti.
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä yhä synkkenevät näkymät eivät ole saaneet riittävästi huomiota, kun päältä kuorii pois virallisen optimismin ja menestyspropagandan. Kymmeniä tuhansien menetettyjä perusteollisuuden työpaikkojen tilalle ei myöskään kovin helposti uusia luoda.
Investointien ja hankintojen aikaistaminen on sinänsä oikea ratkaisu, mutta kovin vaatimattomalla tasolla valtiovarainministeriö liikkuu. Ministeriön lääkkeillä ei taloustaantumaa juuri elvytetä. Ensi vuodelle budjettikehysten sisältä on perattu erityistoimiin noin 200 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus lienee muutamia tuhansia, pitemmällä aikavälillä alle 10 000 henkilötyövuotta.
Kun verotuottojen tippuminen edelleen jatkuu, niin kovin paljon vaihtoehtoja hallitukselle ei jää, jos se aikoo pitää lupauksena eikä ryhdy laatimaan palveluja alasajavia lahtauslistoja. Nämä leikkaustyöt hallitus ulkoistaa kunnille, joiden kurjistuvaan tilanteeseen ei valtiolta apua löydy.
Kataisen mukaan Suomi on valmis ottamaan lisää velkaa ensi vuonna noin kaksitoista miljardia euroa turvatakseen hyvinvointipalvelut. Näin nykyinen hallitus pyrkii välttämään edellisen laman aikana vallassa olleen hallituksen tekemät virheet.
Lisävelan vaihtoehtona olisivat välittömät veronkorotukset. Jossain vaiheessa velat tulevat maksuun ja ilman lisäveroja niiden kuittaaminen tuskin onnistuu.
Hallitus antaa pienen porkkanan pienituloisille lupaamalla korottaa perusvähennystä. Porvarihallitus ulkoistaa myös verojen korotukset. Jo nyt on tiedossa kymmeniä kuntia (ja lisää tulee), joiden on pakko nostaa ensi vuonna veroprosenttiaan, että ne pystyvät huolehtimaan asukkaidensa peruspalveluista: sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulujen opetuksesta, lasten päivähoidosta tai vanhustenhuollosta.
n
Häly vaikutti
Kansaneläkeläisten ja työttömyysturvan peruspäivärahaa saavien ei sittenkään tarvitse pelätä, että heidän saamansa eläke tai päiväraha alenisi ensi vuoden alussa. Heidän ei tosin kannata odottaa korotustakaan. Asiasta noussut häly vaikutti hallitukseen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen ilmoittikin tiistaina, että idendeksisidonnaisten Kela-etuuksien kuten kansaneläkkeiden taso ei heikkene, vaikka kuluttajahinnat jatkaisivat alenemistaan.
Kun tiedot kesäkuun inflaation muuttumisesta miinusmerkkiseksi heinäkuun helteillä tulivat, niin Kansan Uutiset (15.7.) kirjoitti indeksimuutoksen voivan aiheuttaa eläkkeiden ja Kela-etuuksien tarkistuksia alaspäin. Viikkoa myöhemmin saman asian huomasivat muutkin lehdet ja jotkut poliitikot. Hyvä, että aisasta nousi häly ja hallitus toimi.
uutiskirje 
