Juuri nyt ei ehkä ole ihan kaikkein sopivin hetki ryhtyä pohtimaan seuraavan hallituksen pohjaa. SDP:n kansanedustajan ja entisen ministerin Antti Kalliomäen ajatus hallituksesta ilman kahta nykyistä päähallituspuoluetta on kuitenkin mielenkiintoinen ja sinänsä pohdinnan arvoinen ulostulo.
Tulevasta hallituspohjasta käytävä keskustelu ei kuitenkaan saa tällä hetkellä viedä energiaa poliittiselta toiminnalta tilanteessa, jossa Suomi on syöksymässä entistä syvemmälle taantuman syövereihin ja työttömien tilastoitukin määrä on ylittämässä 300 000:n rajan.
Toisaalta hallitusspekulaatiot kuuluvat osaltaan päivän politiikkaan. Jos pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) vetämä porvarihallitus ei saa maan asioita hallitusaikanaan kuntoon, niin silloin uusien voimien on astuttava tilalle ja mieluiten hyvin valmistautuneina. Opposition onkin pystyttävä osoittamaan muutoksen tie ja keinot, joilla lamasta noustaan niin, etteivät vähävaraiset kansalaiset joudu kohtuuttomasti kärsimään.
Kalliomäki haluaa Uutispäivä Demarin haastattelussa, että seuraava vaihtoehtohallitus koottaisiin SDP:n ympärille. SDP:n ei Kalliomäen mielestä pidä lähteä hallitusyhteistyöhön kummankaan ison porvaripuolueen kanssa. Hän tyrmää niin sinipunan kuin punamullankin.
Tällainen on demarileiristä kuultuna poikkeuksellista puhetta. Suomessahan enemmistöhallitukset on yleensä rakennettu kahden suurimman puolueen varaan. Varsin usein SDP on ollut se toinen niistä kahdesta suuresta. Jos molemmat porvaripuolueet jätetään hallituksen ulkopuolelle, niin SDP-vetoinen enemmistöhallitus voidaan rakentaa oikeastaan vain niin, jos siinä ovat mukana ainakin Vasemmistoliitto ja Vihreät.
Voisiko tavoitteeksi asetettu punavihreä allianssi olla kansan liikkeelle saava voima seuraavissa eduskuntavaaleissa?
Kalliomäki on oikeassa todetessaan, että niin kokoomus kuin keskustakin ovat hylänneet sopimusyhteiskunnan pääperiaatteet ja muuttaneet maan veropolitiikan yksisilmäisesti hyvätuloisia suosivaksi.
Jotta punavihreä allianssi olisi mahdollinen, niin se edellyttää sitä, että molemmat vasemmistopuolueet ovat seuraavien vaalien voittajia. Hallitukseen menon ratkaisevat jokaisessa puolueessa sisällölliset ohjelmakysymykset sekä se, millaisen voiman äänestäjät niille vaaleissa antavat.
Kannattaa muistaa, että Pohjoismaista Norjassa ja Islannissa toimii jo punavihreä hallitus ja Ruotsissakin se on hyvin mahdollinen 2010 vaalien jälkeen – miksei meilläkin?
n
Ei juuri vaikutuksia
Venäjä on ilmoittanut harkitsevansa puutulliensa korotusten lykkäämistä vuodella. Raakapuun tuonti Venäjältä on loppunut miltei kokonaan, joten tullittomuuden jatkamisella ei juuri nyt ole suurta merkitystä ainakaan suomalaisille. Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen mielestä pitemmän päälle puutulleista kokonaan luopuminen voisi sitä vastoin vaikuttaa myönteisesti rajan molemmin puolin. Venäjä haluaa jalostaa ymmärrettävästi itse oman puunsa, mutta myös myydä raakapuuta, varsinkin koivua, jota se ei tarvitse.
Puun tuonti on pysähtynyt kuin seinään, mutta Venäjän puolella ei kuitenkaan ole käynnistynyt kaivattuja metsäinvestointeja. Puutullit eivät toki yksin ole syyllisiä tähän tilanteeseen, vaan samaan suuntaan vaikuttaa ennen muuta metsäteollisuuttakin koetteleva talouden taantuma.
uutiskirje 