Kokoomuksen yrityksiltä saamat suuret vaalirahat eivät sinänsä hämmästytä. Yleisessä tiedossa on ollut jo ennen kuin vaalirahoitusta alettiin julkistaa, että elinkeinoelämä tukee varsin anteliaasti kokoomusta. Puolue on myös lunastanut tukijoidensa toiveet harjoittamallaan politiikalla.
Kokoomuksen johto yrittää kiemurrella kuin mato koukussa. Puheenjohtaja Jyrki Katainen vakuuttaa, ettei yritystuki ole millään tavalla vaikuttanut puolueen politiikkaan. Uskokoon ken tahtoo.
Yksityisen elinkeinoelämän tuki on laillista yhtälailla kuin muukin tuki, jos se ei sisällä mitään ehtoja ja jos sitä annetaan avoimesti yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. Asia muuttuu huomattavan monimutkaiseksi, jos tuen antajana on yritys, joka edes osittain on valtio-omisteinen.
Jos osittainkin valtio-omisteinen yritys – oli se sitten finanssikonserni, paperiyhtiö tai metallialan yritys – antaa vaalirahaa puolueille, niin yhteisten rahojen jakamisessa on noudatettava ehdotonta puolueettomuutta. Miksi kokoomuksen pitäisi saada esimerkiksi Sampo-konsernilta enemmän tukea kuin muiden eduskuntapuolueiden?
Kokoomus on saanut Sampo-konsernilta 125 000 euroa tukea vuosina 2006–2008. Kyse ei siis ole mistään muodollisesta pikkusummasta, tai voihan olla, että kokoomuksessa on totuttu tätä paljon suurempiin tukisummiin.
Nyt kun vaalirahoituskohu ei ota laantuakseen, niin olisi hyvä, jos kaikkien valtio-omisteisten yritysten vaalituet eri puolueille nostettaisiin avoimesti pöydälle koko kansan arvioitavaksi. Jos puolueella on puhtaat jauhot pussissa, niin silloinhan mitään pelättävää ei pitäisi olla.
Rahaa saa antaa ja ottaa, kunhan ei tekee mitään rikollista. Kun kaikki vaalirahat ovat avoimesti arvioitavissa, niin kansalaisetkin voivat pohtia, millaisia vaikutus- ja sidonnaisuussuhteita tuen antajiin voisi itse kullekin puolueelle syntyä.
Kun kaikkien puolueiden rahat julkistetaan, niin monet asiat saavat oikeat mittasuhteet. Mitähän voisi esimerkiksi ajatella siitä, että Vasemmistoliitto on saanut ay-liikkeen rahaa eri tuuteista yhteensä noin 50 000 euroa, kun kokoomus taas sai pelkästään yhdeltä yritykseltä 125 000 euroa?
n
Hätä lisääntyy
Työttömyyden raju kasvu näkyy entistä enemmän myös kuntien toimeentuloluukuilla. Jonot pitenevät, ihmisten hätä lisääntyy. Kuntien budjetit paukkuvat ja monessa kunnassa koko vuodelle varatut rahat ovat jo loppuneet. Maan pääkaupungissa elää Helsingin Sanomien (9.8.) tietojen mukaan toimeentulotuella 50 000 kaupunkilaista. Määrä on niin suuri, että viimeistään nyt pitäisi lopettaa saivartelu suhteellista köyhyydestä. Rahapula on läsnä näiden ihmisten elämässä joka ainut hetki.
Lain mukaan toimeentulotuki on maksettava, on talousarvioissa sitä varten rahaa tai ei. Täysin oman onnensa nojaan ei ihmistä saa Suomessa jättää, joten toimeentulotukeen tarvittavat rahat on löydyttävä joko kuntien muista menoista leikkaamalla, velkaa ottamalla tai valtion tuella.
uutiskirje 
