Ihmisoikeusaktivistien toiminta on Venäjällä muuttunut entistä vaarallisemmaksi. Jo yhdenkin aktivistin murha on liikaa. Venäjällä niitä on tapahtunut kesän aikana jo useita. Viimeisin niistä on humanitaarista työtä vammaisten lasten kanssa tehneen pariskunnan raaka murha Tšetšenian pääkaupungissa Groznyissa. Ihmisoikeusaktivisti Zarema Sadulajeva ja hänen puolisonsa Alik (Umar) Džabrailov löydettiin ammuttuina oman autonsa tavaratilasta tiistaina vain vuorokausi sen jälkeen kun heidät oli kaapattu.
Kuukausi sitten murhattiin ihmisoikeusjärjestö Memorialin Groznyin-toimiston johtaja Natalia Estemirova. Aiemmin tänä vuonna surmansa ovat saaneet myös ihmisoikeusjuristi Stanislav Markelov ja toimittaja Anastasia Baburova. Tapettuja aktivisteja on muitakin. Myös toimittaja Anna Politkovskajan murha on yhä selvittämättä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on toistuvasti arvostellut Venäjää siitä, että maan viranomaiset suhtautuvat murhiin välinpitämättömästi. Yhtäkään ihmisoikeusaktivistien murhaa ei ole selvitetty ja Amnestyn mukaan Tšetšeniassa vallitsee tietynlainen ”rankaisemattomuuden ilmapiiri”. Kun murhia ei edes ryhdytä tutkimaan, niin se antaa sellaisen kuvan, että murhat ikään kuin hiljaisesti hyväksytään.
Amnestyn mukaan murhat ovat viimeisin osoitus Tšetšeniassa pitkään jatkuneesta täydellisestä piittaamattomuudesta lakia ja oikeusvaltiota kohtaan.
Kansainvälisen yhteisön onkin painostettava Venäjän johtoa saattamaan rikoksiin syyllistyneet oikeuden eteen. Aktiivista toimintaa voi edellyttää myös Suomen hallitukselta ja Euroopan unionilta, jotta ihmisoikeuksien puolustajat eivät joudu toimimaan henkensä uhalla.
Tavatessaan Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin tiistaina presidentti Tarja Halonen otti esiin myös Venäjän ihmisoikeustilanteen. Halosen mukaan hän ei saanut selkeää vastausta yksiselitteiseen kysymykseen. On kuitenkin hyvä, että Halonen esitti huolensa ja puuttui kahdenkeskisissä keskusteluissa myös ihmisoikeuksiin.
Ihmisoikeusaktivistien raa’at murhat eivät ole minkään maan sisäinen asia. Ne kuuluvat koko kansainväliselle yhteisölle ihan jo YK:n peruskirjankin hengessä. Suomella on erinomainen tilaisuus hyvänä naapurina olla aktiivinen tässä asiassa. Vaarallista ja arvokasta työtä tekevät kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt tarvitsevat nyt entistä enemmän taloudellista ja poliittista tukea myös Suomesta.
n
Nuoret luottavat
Uudet mediat eivät ole pystyneet sysäämään sanomalehtiä sivuraiteelle. Sanomalehtien liiton TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan sanomalehdet ovat nuorten mielestä tiedotusvälineistä luotettavimpia.
Painettu sana on säilyttänyt asemansa, sillä alle 35-vuotiaista peräti 78 prosenttia liittää sanomalehtiin ominaisuuden luotettava.
Tutkimuksen mukaan televisioon luottaa nuorista alle puolet ja radioon noin 40 prosenttia. Internetiä pitää luotettavana vain vajaa viidennes ja kehnoin imago on ilmaisjakelulehdillä, joihin luottaa vain joka kymmenes.
Sanomalehtien on pystyttävä vastaamaan tähän luottamukseen. Niiden on oltava tiukasti mukana ajan kehityksessä. Nuoretkin odottavat lehdiltä ”edistyksellisyyttä” ja nykyistäkin enemmän apua asioiden ja ilmiöiden taustojen ymmärtämiseen.
uutiskirje 