Afganistanin torstaina pidettyihin presidentinvaaleihin kohdistui kuukausien ajan suuri mielenkiinto. Virallisella tasolla vaaleja on propagoitu muutoksen vaaleina. Näissä odotuksissa on ollut mukana aika paljon itsepetoksen makua. Kokemus on osoittanut, että Afganistanissa nopeita muutoksia voi tapahtua vain huonompaan suuntaan.
Yhdyvaltojen tukeman presidentti Hamid Karzain uudelleenvalinta ei sinänsä vielä takaa oikeastaan mitään. Jo ennen vaalipäivää arveltiin, että Karzailla on niin vahvat tukijoukot, että hänen valintansa varmistuu viimeistään ääntenlaskennassa.
Karzai kehotti vaalien aattona kansalaisia antamaan äänensä maan vakauden ja rauhan puolesta. Kaikkea hyvää on helppo toivoa, mutta karu todellisuus on valitettavasti tyystin toisenlainen. Itse asiassa on syytä kysyä, miksi vaaleihin on satsattu ennakkoon niin paljon odotuksia, vaikka yleisesti on tiedetty, että rehellisten vaalien pitäminen Afganistanissa nyt on sula mahdottomuus.
Kaikki halukkaat eivät sotaisimmilla alueilla pääse äänestämään, vaikka haluaisivatkin. Monet jäivät kotiin jo pelkästään Taleban-liikkeen hyökkäysten pelossa. Naisten äänioikeus on monilla alueilla vain toteutumaton mahdollisuus.
Edes kaikki paikalliset viranomaiset eivät usko vilpittömiin vaaleihin, ylimääräisiä äänestyslippuja tiedetään olevan liikkeellä varsinkin levottomilla seuduilla ja toisaalta alhainen äänestysvilkkaus nakertaa muutenkin vaalien uskottavuutta.
Naisten aseman parantaminen on ollut yksi moraalisista pääperusteista, jolla länsimaiden sotaretkeä Afganistaniin on puolustettu. Ihan aiheellisesti muun muassa Iso-Britanniassa on nyt noussut keskustelu siitä, mitä mieltä on käydä talebania vastaan sotaa, kun virallinen Karzain johtama hallintokin loukkaa törkeällä tavalla naisten ihmisoikeuksia.
Tästä osoituksena on heinäkuun lopulla voimaan astunut, naisten asemaa merkittävästi heikentävä laki. Rikkoo ihmisoikeuksia kuka tahansa, niin sitä ei pidä hyväksyä. Kansainvälinen Human Rights Watch -järjestö onkin syyttänyt Karzaita siitä, että hän petti Afganistanin naiset saadakseen konservatiivisten uskonnollisten johtajien tuen presidentinvaaleissa.
Kiistämättä Afganistanissa on saavutettu myös joitakin edistysaskelia talebanien kukistamisen jälkeen. Kaikkia uudistuksia ei kuitenkaan ole pantu käytäntöön.
Presidentinvaalien turvaaminen on ollut yksi peruste pitää maassa vahvistettuja ISAF-joukkoja. Suomi kotiuttanee syksyn aikana vaaleja turvaamaan lähetyn lisäjoukon. Onko aihetta vetää Afganistanista pois kaikki suomalaissotilaat? Siitä on syytä käydä perusteellinen keskustelu, kun eduskunta kokoontuu.
uutiskirje 
