Hallitus valmistautuu viikon loppupuolella pidettävään budjettiriihen riitelemällä julkisuudessa ruuan arvonlisäverosta ikään kuin muita tärkeitä asioita ei olisikaan päätettävänä. Uusia malleja ministerit heittelevät ilmaan miltei päivittäin niin, että tavallisen kansalaisen on vaikea pysyä prosenttien pyörityksessä mukana.
Väkisinkin tulee mieleen, että alv-kiistalla halutaan kohdistaa huomio pois todella isoista asioita. Ruuan arvonlisäveron alentamisella on sinänsä merkitystä ennen muuta vähävaraisille. Päätetystä alennuksesta olisi syytä pitää kiinni. Jos päätös kuitenkin jostain syystä avataan, niin silloin on puututtava ravintolaruuan verokohteluun.
Keskenään riitelevien hallituspuolueiden on lopetettava nokkapokkansa ja ryhdyttävä tosissaan toimiin päälle kaatuvaa työttömyyttä vastaan. Nyt pitää kantaa huolta työttömiksi joutuvista. Työttömyysturvan parantamisella voidaan parhaiten torjua köyhyyden lisääntymistä. Suomessa on laskennallisesti noin 700 000 köyhää ja suurin yksittäinen syy köyhyyteen on peruspäivärahan ja työmarkkinatuen alhainen taso.
Kovin merkittäviä toimia ei kuitenkaan ole luvassa, mikäli hallitus jatkaa valitsemallaan tiellä. Vaatimattoman peruspäivärahan ostovoima on nimittäin alentunut vuosi vuodelta, sillä edes inflaation edellyttämiä tasokorotuksia ei ole tehty kahdeksaan vuoteen. Peruspäiväraha on nyt alle 530 euroa kuukaudessa.
Viralliset työttömyysluvut lähestyvät hurjaa vauhtia 300 000:ta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) hoputti puolueensa eduskuntaryhmän kokouksessa suomalaisia tekemään enemmän töitä. Jos työpaikat menevät alta, niin aika vaikea näinä päivinä on pääministerin toivomusta toteuttaa.
Löysien puheiden sijasta hallituksen itsensä pitäisi ryhdistäytyä myös omistajapolitiikassa.
Yhä voimistuva kritiikki hallituksen hampaattomasta omistajapolitiikasta sai tukea maanantaina tuoreesta Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) selvityksestä. Sen mukaan valtion kokonaan tai osittain omistamat yritykset ovat irtisanoneet väkeään enemmän kuin muut.
Valtio-omistajalla ei ole ollut mitään sanomista esimerkiksi siihen, että työntekijöitä on vähennetty sellaisissakin yrityksissä, joissa kannattavuus on säilynyt koko taloustaantuman ajan kohtuullisen hyvänä.
n
Pieleen meni
Suomalainen yleisurheilu koki Berliinin MM-kisoissa mahalaskun. Himoittu mitali jäi saamatta eivätkä tavoitteet täyttyneet muutoinkaan. Urheilijat varmasti tekivät parhaansa, mutta se ei riittänyt kuin kolmeen pistesijaan. Berliinin kisat onnistuivat ja ne olivat urheiluviihdettä parhaimmillaan, todellista penkkiurheilijan juhlaa.
Jotain suomalaisessa valmennuksessa tai systeemissä täytyy olla pielessä, sillä vain muutama suomalaisurheilija teki vuoden päätapahtumassa kauden parhaan tuloksensa. Monesti aikaisemminkin on korostettu sitä, että ilman venymistä ei voida pärjätä maailman valioiden joukossa. Suomalaisten tyylillä menestymisestä on turha edes uneksia. Jos päätarkoitus taas on osallistua ennen muuta karsintakisoihin, niin sitten pitää jatkaa entiseen tyyliin.
uutiskirje 
