Kolmessa Uudenmaan kunnassa pidetyt uusintavaalit eivät saaneet äänestäjiä kovin innokkaasti liikkeelle. Äänestysaktiivisuus suorastaan romahti joka kunnassa. Passiivisuuden syitä ei kuitenkaan kannata hakea valtakunnan politiikasta tai vaalirahakohusta. Alhainen äänestysprosentti johtui vaalien luonteesta. Siksi vaaleista ei myöskään kannata vetää kovin pitkälle meneviä tai yleistäviä johtopäätöksiä
Passiivisuuden syyt löytyvät yksikertaisesti siitä, että suuri osa kuntalaisista protestoi uusintavaaleja. Kotiin jäi tasaisesti jokaisen puolueen kannattajia. Siksipä kaikissa kunnissa valittiin miltei kaikki entiset valtuutetut myös uudelleen.
Kuntalaiset eivät selvästikään pitäneet vaalien uusintaa järkevänä, vaikka kunnilla itsellään ei juridisesti muuta mahdollisuutta ollut. Kun varsinaisissa vaaleissa kaikkia annettuja ääniä ei sähköisen äänestyksen sotkujen takia voitu laskea, niin jo kansalaisten tasavertainen kohtelu edellytti uusia vaaleja.
Poliittiset voimasuhteet pysyivät ennallaan muualla paitsi Kauniaisissa, jossa RKP saavutti yhden paikan voiton, jonka myötä puolue sai pikkukaupungin valtuustoon yksikertaisen enemmistön. RKP on muissakin vaaleissa saanut kannattajansa aina hyvin liikkeelle ja nyt se tuotti tulosta.
uutiskirje 
