Eduskunnan sivistysvaliokunta pyysi tiistaina opetusministeriöltä selvitystä opettajien lomautuksista.
Kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalon johtama valiokunta on huolissaan siitä, saavatko oppilaat kunnissa laadukasta opetusta. Valiokunta toivoo kokoomuksen Henna Virkkunen johtamalta ministeriöltä selvitystä muun muassa siitä, miten opetus on järjestetty lomautusten aikana.
Valiokunnan vasemmistoliittolainen jäsen Paavo Arhinmäki pitää hyvänä sitä, että valiokunta puuttuu asiaan.
– Lasten koulukäynnin kannalta lomautukset ovat todella hankalia, Arhinmäki sanoo.
– Esimerkiksi kahden viikon lomautus ei tarkoita, että koulutyö on sekaisin kaksi viikkoa. Se menee sekaisin vähintään lukukaudeksi. Se on pitkä aika ihmisen elämässä. Se vaikuttaa oppimistuloksiin.
Hän muistuttaa viime laman kokemuksista.
– Sillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset, että lasten koulutuksesta ja hyvinvoinnista säästetään.
Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n mukaan jo tehdyt lomautuspäätökset koskevat kuuttatuhatta opettajaa ja noin 80 000:ta oppilasta 17 kunnassa. Lomautuksista ovat jo päättäneet Alavieska, Enontekiö, Haapajärvi, Hanko, Heinola, Heinävesi, Jämsä, Kangasala, Kankaanpää, Kemi, Kuopio, Nivala, Porvoo, Taipalsaari, Turku, Varkaus ja Ylivieska. Lisäksi asia on vireillä runsaassa kymmenessä kunnassa.
Opettajien lomautukset voisi kieltää
Arhinmäki odottaa nyt, että opetusministeri Henna Virkkunen tarttuu toimeen.
– Olemme esittäneet muun muassa sitä, että opettajien lomautukset kielletään kokonaan. Sitä pitää nyt pohtia vakavasti, Arhinmäki vinkkaa ministerille.
Hän muistuttaa siitä, että ongelman lähtökohta on porvarihallituksessa.
– Se on ajanut kunnat tilanteeseen, jossa ne joutuvat leikkaamaan ja lomauttamaan, koska valtiolta ei ole tullut riittävää tukea kuntien talouteen.
Arviot tuen riittävästä määrästä liikkuvat leveällä välillä. Hallitus lupaa ensi vuoden talousarvioesityksessään kunnille 90 miljoonaa euroa lisää aiempaan, mutta jopa sen oma jäsen, kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.), on arvioinut tarpeen kaksinkertaiseksi. Kuntaliitto taas on puhunut 300 miljoonasta. Vasemmistoliiton varjobudjettilaskelmien mukaan kunnat tarvitsisivat 500 miljoonaa euroa lisätukea ensi vuodeksi, jos halutaan säilyttää laadukkaat peruspalvelut ja välttyä lomautuksilta.
– Hallituksen tarjouksen pienuus osoittaa, että se ei kanna vastuutaan peruspalveluista, joista kunnat ovat velvollisia järjestämään valtaosan, Arhinmäki sanoo.
Ryhmäkoot jopa kasvaneet
Samaan aikaan valiokunnan huolen kanssa Opettaja-lehti julkisti selvityksen, jonka mukaan peruskoulun ryhmäkoot ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet, vaikka kunnat saivat ryhmien pienentämiseen tänä vuonna 16 miljoonan euron lisärahan.
– Kun rahasta päätettiin, totesimme Vasemmistoliitosta, että se on riittämätön, oppilasta kohti vain noin 26 euroa vuodessa. Sillä ei ryhmäkokoja aidosti pienennetä ja kun raha ei ole korvamerkitty, kunnat voivat käyttää sen myös muuhun kuin luokkakokojen pienentämiseen, Arhinmäki toteaa.
– Siksi ylilyönteihin, kuten jopa 36 oppilaan luokkiin, pitäisi puuttua määrittelemällä opetusryhmien maksimikoot lainsäädännöllä.
uutiskirje 