Berliinin muurin murtumisen 20-vuotisjuhlan merkeissä Britannian yleisradioyhtiö BBC julkaisi kansainvälisen gallupin, joka heijastaa syvää pettymystä vapaiden markkinoiden kapitalismia kohtaan. 27 maassa haastatellusta yli 29 000 ihmisestä ainoastaan 11 prosenttia oli sitä mieltä, että kapitalismi toimii hyvin eikä sen sääntelyä pidä lisätä.
Kaksinkertainen määrä, 23 prosenttia piti kapitalismia pahasti viallisena ja halusi toisenlaista talousjärjestelmää sen tilalle.
Eniten kannatusta (52 prosenttia) kuitenkin oli mielipiteellä, jonka mukaan kapitalismissa on ongelmia, mutta niitä voidaan korjata sääntelyllä ja uudistuksilla.
Luottamus kapitalismin toimivuuteen oli suurinta Yhdysvalloissa (25 %) ja Pakistanissa (21 %). Kapitalismia pahasti epäonnistuneena pitäviä oli eniten Ranskassa (43 %), Meksikossa (38 %), Brasiliassa (35 %) ja Ukrainassa (31 %).
Suomi tai muut Pohjoismaat eivät olleet mukana gallupissa, jonka haastattelut tehtiin kesäkuun 19. ja lokakuun 14. päivän välisenä aikana.
Kyselyssä käytetty termi oli vapaiden markkinoiden kapitalismi (free market capitalism).
Tasaisempaa
tulonjakoa
Kahden kolmasosan (67 prosenttia) enemmistö oli sitä mieltä, että hallitusten pitäisi jakaa vaurautta tasaisemmin. 27:stä maasta 22:ssa enemmistö oli tätä mieltä.
Eniten tasaisempaa tulonjakoa kannattavia oli Meksikossa (92 %), Chilessä (91 %) ja Brasiliassa (89 %). Vähiten heitä oli Turkissa (9 %). Nykyiseen tulonjakoon tyytyväisiä oli enemmistö myös Pakistanissa (66 %), Intiassa (60 %), Puolassa (61 %) ja Yhdysvalloissa (59%).
Reilusti yli puolet (56 prosenttia) halusi hallituksilta myös enemmän liike-elämän sääntelyä.
Turkki oli ainoa maa, jossa enemmistö (71 %) oli sitä mieltä, että hallituksen pitäisi nykyistä vähemmän puuttua liike-elämän toimintaan. Eniten sääntelyä kannattavat löytyivät jälleen Latinalaisesta Amerikasta: Brasilia (87 %) ja Chile (84 %). Seuraavina tulivat Ranska (76 %), Espanja (73 %), Kiina (71 %) ja Venäjä (68 %).
”Kapitalismi ei
saanut murskavoittoa”
Tutkimuksen BBC:lle suorittaneen GlobeScan -tutkimusyhtiön pääjohtaja Doug Miller sanoo yhtiönsä nettisivuilla, että ”näyttää siltä, ettei Berliinin muurin murtuminen 1989 ollutkaan sellainen murskavoitto vapaiden markkinoiden kapitalismille kuin tuolloin näytti – erityisesti 12 viime kuukauden tapahtumien jälkeen”.
Toinen tutkimuksen käytännön suorittaja oli Marylandin yliopistossa toimiva Program on International Policy Attitudes PIPA).
Yli puolessa valtioista (15 maata 27:stä) enemmistö oli sitä mieltä, että hallituksen pitäisi aktiivisemmin olla omistamassa tai suoraan kontrolloimassa tärkeimpiä teollisuudenaloja. Prosentuaalisesti kannattajia oli 47 %.
Eniten kannatusta ajatuksella oli Venäjällä (77 %) ja Ukrainassa (75 %). Näiden jälkeen tulivat Brasilia (64 %), Indonesia (65 %) ja Ranska (57 %).
Eniten valtion aktiivisempaa roolia teollisuudessa vastustettiin jälleen Turkissa (71 %) ja sen jälkeen Filippiineillä (54 %), Yhdysvalloissa (52 %) sekä Saksassa (50 %).
Neuvostoliitto-
kysymys jakoi
Teollisuuskysymyksen lailla mielipidejakautumat olivat eri maissa hyvin erilaisia kysyttäessä, oliko Neuvostoliiton hajoaminen hyvä asia. Kaikista vastaajista (54 prosenttia) ja maista (15 maata) enemmistö piti sitä hyvänä. 22 prosenttia kaikista vastaajista piti sitä etupäässä huonona asiana.
Venäläisistä 61 prosenttia piti Neuvostoliiton hajoamista huonona, mutta ehkä hieman yllättäen myös 54 prosenttia ukrainalaisista. Kärjessä oli Egypti, jossa tällä kannalla oli 69 prosenttia.
Sen sijaan puolalaisista 80 prosenttia ja tshekeistä 63 prosenttia piti Neuvostoliiton kaatumista hyvänä. Yhdysvalloissa tätä mieltä oli 81 prosenttia. Myös Länsi-Euroopassa suunta oli sama: Saksassa 79 %, Britanniassa 76 % ja Ranskassa 74 %.
Kaikista vastaajista 24 prosenttia ei osannut ottaa kantaa Neuvostoliitto-kysymykseen.
Lisätietoa netissä: news.bbc.co.uk/2/hi/in_depth/8347409.stm sekä www.globescan.com/news_archives/bbc2009_berlin_wall/ ja www.pipa.org/
uutiskirje 
