Professoreita epäilyttää Suomen Akatemian arvio
Suomalaisen tieteen tila ei Professoriliiton toiminnanjohtajan, Jorma Virkkulan mielestä ole niin toivoton kuin Suomen Akatemia hiljattain arviossaan esitti.
Akatemia oli huolissaan muun muassa siitä, että suomalaisia tutkimuksia siteerataan maailmalla vain vähän. Onko Akatemian huoleen syytä?
– Voi siinä syytäkin olla. Kansainväliset kontaktit ovat jonkin verran vähentyneet esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pitäisi kuitenkin katsoa, mitä siellä taustalla on, Virkkula sanoo.
Akatemian mielestä Suomessa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella. Perustutkimuksessa luodaan uutta tietoa, soveltavassa tutkimuksessa koettaan hyödyntää olemassa olevaa tietoa esimerkiksi uusiksi tuotteiksi.
– Nythän sekä valtion raha että yksityinen raha menee soveltavaan tutkimukseen. Rahoituksen rakenne suosii sitä, että tutkimuksessa pitää olla ainakin jonkin verran soveltavaa tutkimusta.
Korjaamista on, mutta…
Akatemian mielestä ongelmana ovat tutkimuksen vähäinen kansainvälistyminen, tieteellisen johtajuuden puutteet sekä rahoitusta ohjaavat periaatteet.
– Kyllä korjaamisen varaa varmasti on, mutta kaikki ei johdu tutkijoista. Luvattoman paljon tapahtuu esimerkiksi sitä, että suomalaiset tutkijat matkustavat matkamääräyksillä ulkomaille, mutta valtion matkustussäännön mukaisia korvauksia ei läheskään aina makseta. Silloin on hankala tehdä pitkäjänteistä tutkimusta.
Virkkulan mielestä liikkuvuus ei ole ainoa kansainvälisyyden mittari.
– Soveltavalla tutkimuksella on tietenkin haettu suhteellisen
nopeita voittoja ja tuloksia. Nykyisenkaltainen rahoitusrakenne lisää projektitöitä ja pätkätyöläisyyttä. Ne luovat epävarmuutta.
Virkkula kaipaa pitkäjänteisempää perusrahoituksen vankistamista.
– Se olisi yksi keino tilanteen saamiseksi paremmalle tolalle.
Pekkarinen hermostui
Vähän aikaisemmin julkistettiin työ- ja elinkeinoministeriön tilaama kansainvälinen arvio suomalaisesta innovaatiopolitiikasta. Sen tarkoituksena on edistää uuden tiedon ja osaamisen kehittämistä uudeksi liiketoiminnaksi tai liiketoimintatavoiksi.
Arviointityössä mukana olleen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin Aki Kangasharjun mukaan tämänkin selvityksen yhtenä ”palikkana” olivat korkeakoulut.
Mihin suuntaan suomalainen innovaatiopolitiikka on menossa?
– Perusviritelmä on ihan okei kansainvälisesti verrattuna, mutta Suomen eristyneisyys ja kansainvälistymisen puute vaatii muutoksia kehittämiskohteisiin, Kangasharju sanoo.
Arvion mukaan Suomessa on sekoitettu innovaatiopolitiikka ja aluepolitiikka.
– Mauri Pekkarinen ministerinä ja arvioinnin tilaajana hermostui, kun arvostelimme sitä, että innovaatiopolitiikka on sotkeutunut liiaksi aluekehittämisen kanssa, Kangasharju kertoo.
Kangasharjun mielestä tässä yritetään nyt palvella kahta herraa: sekä koko maan kasvua, että sitä, että syrjäseudut kuroisivat kiinni rikkaampia alueita.
– Jos kovasti rupeamme innovaatioita kehittämään koko maassa, emme kehitä niitä oikeastaan missään. Koska innovaatiotoiminnassa on niin suuret keskittämisen edut, ei kerta kaikkiaan toimi, että sitä joka niemessä ja notkelmassa kehitetään, Kangasharju painottaa.
lehti 