Yhdysvaltojen laiha panos Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ei hämmästytä järjestöjä, jotka valvovat poliitikkojen ja yritysten yhteistyötä.
Järjestöjen mukaan yrityksillä on sormensa pelissä pitkin matkaa: vaalikampanjoinnissa, lakien luonnostelussa ja entisten kongressiedustajien siirtyessä menestyviksi lobbareiksi.
– Yksityisiin tukiin nojaava vaalirahoitusjärjestelmämme on katastrofi, Public Citizen -järjestön energia-asioiden johtaja Tyson Slocum sanoo.
Common Cause -järjestön Mary Boyle vahvistaa, että yrityksillä on vahva sananvalta Yhdysvaltain politiikassa.
Erityisen painava sana on öljy- ja maakaasuteollisuudella, joka pani kaiken likoon alkukesästä, kun edustajainhuone käsitteli ilmastolakia.
Laki, joka vaatii vielä senaatin hyväksynnän ensi vuonna, edellyttää hiilidioksidipäästöjen leikkaamista 17 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Vuoden 1990 tasoon verrattuna vähennys olisi noin 4 prosenttia, vaikka tarvittaisiin 40 prosenttia rajaamaan lämpötilan nousu kahteen asteeseen.
Harvalla varaa
kieltäytyä tuesta
– Kongressin kimpussa on tuhansittain yritysten lobbareita. Siksi ilmastolakimme suosii teollisuutta, USA:n Greenpeacen tutkimusjohtaja Kert Davies huomauttaa.
Seuraavat vaalit pidetään vasta marraskuussa 2010, mutta öljyteollisuus on jakanut kongressin jäsenille vaalirahaa tänä vuonna 4,4 miljoonaa dollaria (dollari on 0,67 euroa).
Esimerkiksi Chevron, Koch ja Exxon Mobil ovat kukin antaneet noin 300 000 dollaria vaalitukia.
– Kymmenen maailman suurituloisimman yrityksen joukossa on seitsemän öljy-yhtiötä, öljyalan tutkija Antonia Juhasz muistuttaa.
Hän toivoo, että maat, joissa öljy-yhtiöiden valta ei ole yhtä suuri, painostaisivat Yhdysvaltoja muuttamaan ilmastopolitiikkaansa.
Vaalikampanjointi tulee Yhdysvalloissa niin kalliiksi, ettei useimmilla ehdokkailla ole varaa kieltäytyä yhtiöiden tuesta.
Vuonna 2008 läpi päässyt kongressiedustaja käytti kampanjaan keskimäärin 1,4 miljoonaa dollaria, ja paikka senaatissa maksoi 8,5 miljoonaa dollaria, Center for Responsive Politics -järjestö kertoo.
Lobbarit ahkerasti
muistuttamassa
Yhdysvaltain öljyteollisuus tukee erityisesti päättäjiä, joilla on valtaa energia-asioissa.
Öljyrahaa ovat tänä vuonna saaneet esimerkiksi senaattori Blanche Lincoln, joka edustaa demokraatteja energia- ja luonnonvarakomiteassa (210 000 dollaria), senaattori David Vitter (republikaani, ympäristö- ja julkisten töiden komitea, 157 000 dollaria) ja senaattori Lisa Murkowski (republikaani, energia- ja luonnonvarakomitea, 139 000 dollaria).
Lobbarit vierailevat ahkerasti lainsäätäjien toimistoissa.
– Edustajat saavat jatkuvasti muistutuksia siitä, miten on toimittava turvatakseen yhtiön tuen seuraavissa vaaleissa, kertoo Juhasz, joka työskenteli aiemmin kongressiavustajana.
Tammi-lokakuussa 2009 öljy-yhtiöt käyttivät 121 miljoonaa dollaria 745 lobbarin pestaamiseen kongressiin. Juhaszin mukaan ne syytivät lisäksi rahaa Yhdysvaltain kauppakamarille, joka ajoi samaa linjaa ilmastolakiin.
Sähköyhtiöiden lobbauskulut samaan aikaan olivat 108 miljoonaa ja hiiliyhtiöiden 10 miljoonaa dollaria.
Center for Public Integrity -laitoksen mukaan lobbareiden määrä Yhdysvaltain kongressissa kohosi 880:sta 1 150:een, kun kongressi alkoi keväällä käsitellä ilmastolakia. Mukaan mahtui myös ruoantuottajien, vaatevalmistajien ja uskonnollisten ryhmien edustajia.
Lobattavasta lobbariksi
Yritysten ja erityisryhmien lobbauskulut Yhdysvaltain kongressissa kohosivat vuoden 2009 tammi-syyskuussa 2,5 miljardiin dollariin.
Center for Responsive Politics – järjestön tuoreen laskelman mukaan 321 entistä kongressiedustajaa ja -työntekijää elättää nyt itsensä lobbareina.
Esimerkiksi öjy-yhtiö Chevronin lobbari Lisa Barry toimi aiemmin korkeassa virassa Yhdysvaltain kauppaministeriössä.
Entinen kongressiedustaja Vic Fazio lobbaa nyt Royal Dutch Shellin ja muiden yritysten puolesta.
Patrick Von Bargen avusti aiemmin senaatin energia- ja luonnonvarakomitean puheenjohtajaa, mutta siirtyi American Coalition for Clean Coal Electricity -kampanjan lobbariksi. Kampanja tunnetaan hiilen käyttöä puolustavista tv-mainoksistaan. (IPS)
lehti 