Kansalaisjärjestöt arvioivat, että kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy.
Kööpenhaminan kokouksen epäonnistuminen tekee järjestöjen mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen erittäin haastavaa.
Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on globaalit päästöt saatava laskuun vuoteen 2015 mennessä. EU:n ja muiden teollisuusmaiden on sitouduttava välittömästi vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.
Yhteisen lausuman takana ovat Greenpeace, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kehys ry, Kirkon ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke ja WWF.
EU ja Suomi olisivat
voineet tehdä enemmän
Järjestöjen mukaan kokouksen kolme keskeistä tavoitetta jäivät saavuttamatta. Ensinnäkään johtajat eivät kyenneet sopimaan riittävistä päästövähennystavoitteista.
Toisekseen riittävästä ja ennakoitavasta julkisesta rahoituksesta kehitysmaille ei saatu pitävää päätöstä.
Kolmanneksi, lopputulokseksi ei saatu laillisesti sitovaa sopimusta, jolla olisi varmistettu päästövähennys- ja rahoitustoimien toteutuminen. Päättäjät tullaan muistamaan tästä Kööpenhaminan epäonnistumisesta pitkään.
EU olisi voinut näyttää neuvotteluissa todellista sitoutumista ja edistää sovun syntymistä siirtymällä ajoissa korkeampaan 30 prosentin päästövähennystarjoukseensa.
Suomen olisi puolestaan järjestöjen mielestä pitänyt toimia avoimemmin metsien hiilinieluja koskevissa neuvotteluissa ja tukea ilmaston kannalta parasta nielujen laskentatapaa, joka perustuu historialliseen vertailujaksoon.
Viivästyminen tekee
muutoksesta vaikeampaa
Kansalaisjärjestöt vaativat, että tilanne on korjattava viipymättä. Maiden tulee sitoutua ilmastotoimiin historiallisen päästötaakkansa ja taloudellisten resurssiensa mukaan.
Päästövähennykset tulee tehdä ilman kuuman ilman ja nielujen laskentasääntöjen sallimia porsaanreikiä sekä puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) kautta hankittuja epätodellisia päästövähennyksiä.
Ilmastokokouksen epäonnistuminen ja päästövähennysten viivästyminen aiheuttaa joka vuosi 300 000 ihmisen kuoleman (Global Humanitarian Forumin raportti 2009) sekä tekee vääjäämättömästä yhteiskunnallisesta muutoksesta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta huomattavasti kalliimpaa ja vaikeampaa.
Järjestöt vaativat Suomelta ilmastolakia vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä, jotka johtaisivat vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Näin Suomi osoittaisi halunsa osallistua Kööpenhaminan katastrofiasetelman purkamiseen mahdollisimman nopeasti.
Energiateollisuus
pettyi myös
Suomen Energiateollisuus ry:n mukaan Kööpenhaminassa olisi ollut tärkeä saavuttaa vähintäänkin yhteisymmärrys siitä, missä aikataulussa kattavat ja sitovat päästövähennykset sovitaan. Tähän on palattava jatkoneuvotteluissa mahdollisimman pian nyt, kun kehitysmaille suunnattu rahoituspaketti on saatu sovittua.
Kaikkia keskeisiä maita koskevat päästötavoitteet ovat ainoa keino vähentää maailman päästöjä ja turvata yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riitta Larnimaa.
lehti 