– Olen istuskellut kahviloissa viisi viime vuotta”, Kosovon pääkaupungissa Pristinassa asuva Krenar Hysa sanoo.
Nuorukaisen mukaan elämän näköalattomuus raivostutti aluksi, ”mutta asteittain siihen alkaa tottua”.
Mielialat Kosovon nuorten – niin albaanien kuin serbienkin – keskuudessa poikkeavat jyrkästi loppusyksyllä alkaneesta kansainvälisestä mainoskampanjasta, jonka otsikkona on Kosovo: nuoret eurooppalaiset.
Kampanjaan liittyvä videopätkä esittää kosovolaisia nuoria rakentamassa kotimaansa karttaa kuin valtavaa palapeliä.
Ylikansallisen Saatchi & Saatchi -mainostoimiston tuottama mainos maksoi 5,7 miljoonaa euroa, ja sitä esitetään kansainvälisillä tv-kanavilla BBC:tä ja CNN:ää myöten.
– Serbia on propagandallaan pilannut Kosovon mainetta vuosikaudet. Meidän kampanjamme tarkoitus ei ole pelkästään taloudellinen eli uusien investointien saaminen, vaan myös poliittinen, mainoskampanjaa Kosovon johdossa vetävä Memli Krasniqi sanoo.
Euroopan
nuorin väestö
Helmikuussa 2008 itsenäistynyt Kosovo on väestöltään Euroopan nuorin maa. Yli puolet sen 1,8 miljoonasta asukkaasta on alle 27-vuotiaita.
Väestön nuoruus on merkittävä voimavara, mutta se muodostaa myös riskin, jos köyhyys ja alikehitys ajaisivat alueen uuteen etniseen konfliktiin.
IPS:n toimittajan näkemässä Euroopan unionin sisäisessä paperissa Kosovon nuorison työttömyysaste arvioidaan 75 prosentiksi.
Kosovon kokonaistyöttömyys on pysynyt viime vuosikymmenen yli 40 prosentissa ja osoittaa lievää nousua.
Valtaosa pääkaupungin Pristinan nuorista pyörii Krenar Hysan tavoin toimettomina baareissa ja kahviloissa.
Uusia työpaikkoja syntyy heikosti, mutta viiden vuoden kuluessa Kosovon työmarkkinoille tulee 200 000 nuorta lisää.
Sukupolvien
kuilu levenee
– Työttömyys on vain jäävuoren huippu. Nuoret tuntevat olonsa koko ajan eristetymmäksi vanhakantaisessa yhteiskunnassa, nuorten terveysongelmia ratkovan Kosova Health Foundationin jäsen Godfried Didden varoittaa.
– Perheiden sisällä on kommunikaatiovaikeuksia eikä hankalia asioita käsitellä, hän jatkaa.
Diddenin mukaan tytöillä on erityisen vaikeata sukupuolisuhteisiin ja pukeutumiseen liittyvien asioiden kanssa.
– Ehkäisyvälineiden osto ja joskus lähimpien ystävien kanssa puhuminenkin on lähes mahdotonta leimautumisen pelossa, Didden kertoo.
Nuorten itsemurhat ja huumeidenkäyttö ovat lisääntyneet Kosovossa. Diddenin mukaan Pristinassa on virallisesti satakunta heroiiniriippuvaista, mutta todellinen luku voi hipoa 3 000:ta.
Kulutuskulttuuri
ajaa rikollisuuteen
Kuluttamista suosivan kulttuurin vahvistuminen ajaa nuoria velkoihin tai liittymään alueen lukuisiin rikollisjengeihin.
Pohjois-Kosovon serbialueen Mitrovicassa asuva opiskelija Milos Babovic vakuuttaa, että myös serbinuorten elämä on vaikeutunut. Turhautuminen lisää nuorten aggressiivisuutta.
– Katutappeluita on aiempaa enemmän, ja pikkurikollisuus on yleistynyt nuorten keskuudessa. Vaikka se voi kuulostaa oudolta, tunnen oloni ulkona nyt turvattomammaksi kuin muutama vuosi sitten, Babovic sanoo.
Tausta
Balkanilla sijaitseva Kosovo julistautui itsenäiseksi keväällä 2008, mutta Serbia pitää sitä yhä omana maakuntanaan.
Kosovon noin kahdesta miljoonasta asukkaasta oli 2000-luvun alussa Maailmanpankin mukaan 88 prosenttia albaaneja ja 7 prosenttia serbejä. Köyhyydessä elää 45 prosenttia väestöstä. (IPS)
uutiskirje 
