DDR – Tulokulmia Itä-Saksaan on näyttely, joka jatkuu Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museossa tammikuun loppuun. Näyttely esitellään laajemmin Kansan Uutisten Viikkolehdessä 31.12. 2009.
Idean esitellä DDR:n käyttöesineitä Aboa Vetus & Ars Nova -museo sai aikanaan Turun biologisen museon johtajalta Ilpo Haahtelalta. Toteutus ei anna syvällistä kuvaa maan arkipäivästä, mutta valottaa sitä osaltaan.
Kaipaamaan jää vaikkapa itäsaksalaisten käyttämää saippuaa tai hammastahnaa. Rajoitetun tilan takia museo on joutunut tinkimään taiteiden hyväksi.
Virallisen DDR:n tunnusmerkkejä viirejä, huiveja, rintamerkkejä jne. on esillä kosolti. Miten ihmiset todella elivät, siitä saa vain aavistuksen.
DDR:n malliin rekonstruoitu keittiö tai olohuone olisi vienyt syvemmälle tunnelmaan. Itä-Saksassa puoluekoulun tai maassa muuten käyneille lukuisille suomalaisille ainakin olisi tullut muistoja mieleen.
Verkkovirralla toimiva Hadi-sähkötyyny kyllä säväyttää. Suomessakin myytiin Arras-taskulamppuja ja Narva-hehkulamppuja. Puhumattakaan Erika-kirjoituskoneista, jotka menivät kaupaksi kuin kuumille kiville. Erikaa ei näyttelystä löytynyt.
Berliinin pääkadun Unter den Lindenin mukaan nimensä saanut hajuvesi muistuttaa hämmästyttävän paljon Neuvostoliitossa käytettyjä parfyymeja. Kuuma vesi kaadettiin suoraan kahvin päälle pieneen posliinikannuun. Muovinen coctailtikku oli DDR:n ylpeyden, Berliinin televisiotornin muotoinen
1950-luvulta lähtien DDR:ssä alkoi syntyä uutta muotoilua. Muovin käyttö lisääntyi. Kun puolue linjasi estetiikkaa, kitschin ja konservatismin yhdistelmä synnytti yllättäviä, ”kotitekoisia” ratkaisuja. Kanan hahmoon muotoiltu, muovinen munakuppi ei välttämättä käytännöllisyydellään vakuuta.
Kun teollisuuden tuottamat esineet alkoivat 1960-luvulla olla arkipäivää, muotoilun taustaideologiat irtaantuivat politiikasta. Kansainvälisiä vaikutteita alettiin lainata vapaammin.
”Pakollisesta” esineistöstä museo ei ole unohtanut television Nukkumattia. Museon sisäpihalle on pystytetty pätkä 3,6 metriä korkeaa Berliinin muuria. Tampereen kaupunki sai tiettävästi Pohjoismaiden ainoan suuren, 2,5 tonnia painavan, muurinosan lahjaksi DDR:n Oberhavelin piirikunnalta.
uutiskirje 
