Vasemmistotaiteilijoiden ja -kulttuurityöntekijöiden toimintaryhmän eli Vatakin perustamistapahtuma houkutti helsinkiläiseen ravintola Bellyyn tiistai-iltana suuren joukon kiinnostuneita. Tilaisuuteen joutui jonottamaan, mikä on vasemmiston tilaisuuksissa harvinaista.
Tapahtuman koollekutsujina olivat muun muassa teatteriohjaaja Esa Kirkkopelto, näyttelijä-muusikko Olavi Uusivirta, sarjakuvataiteilija Johanna Rojola, taiteilija Teemu Mäki ja Espoon kaupungin vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala.
Toimittaja Silvia Modigin luotsaamassa paneelikeskustelun aiheet velloivat pienestä suureen; vaadittiin taiteilijoille lisää liksaa, kiiteltiin veroja, hahmoteltiin sosialismin perusteita ja mietittiin mitä on vasemmistolainen taide. Ja tultiin kaapista ulos: vasemmistolaisina.
Nyt olisi hyvä sauma
Keskusteluun osallistuneen kirjailija Kjell Westön mielestä nyt olisi hyvä sauma vasemmistolaiselle ajattelulle, mutta:
– On helvetin iso ero ryhtyykö nyt perustettava ryhmä tekemään aloitteita ihmiskunnan pelastamiseksi vai vasemmistolaisen taiteen edistämiseksi Suomessa. Ne ovat aika kaukana toisistaan, vaikkakaan eivät vastakkaisia, hän summasi.
– Kasvava globaali eriarvoisuus ja toisaalta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan sisällä kasvava eriarvoisuus eivät saisi olla vastakkain, Westö muistutti.
Vatak toimii löyhänä verkostona
Tilaisuudessa esiintyneen Karri Miettisen eli Palefacen mielestä taiteen ja taiteilijan mahdollisuudet vaikuttaa ovat ”ennennäkemättömän suuret”.
– Esimerkiksi musiikki on näkymätön, mutta voimakas vaikutuskanava.
Vaikka soittolistojen hittikaman ei ole edes tarkoitus ottaa kantaa mihinkään, ei Palefacen omasta musiikista tarvitse etsiä viestiä rivien väleistä. Jo kappaleiden nimet kertovat mistä on kyse, kuten Vatakin tapahtumassa kuullut Vaalirahakynytys ja Talonomistaja.
Vatakin on tarkoitus on jatkossa toimia löyhänä verkostona; julkaista esimerkiksi uutiskirjettä ja järjestää seminaareja.
uutiskirje 
