Viime talven sosiaalitupossa sovittiin kahdesta työryhmästä. Jukka Rantalan Eläkeneuvotteluryhmän tehtävänä on linjata eläkepolitiikkaa siten, että keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousisi kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Jukka Ahtelan työeläkeryhmän tehtävänä on etsiä muita toimenpiteitä työuran pidentämiseksi.
Työryhmien töiden tulokset pitäisi antaa hallitukselle tämän kuun lopussa, mutta tilanne Rantalan työryhmässä on täysin jumittunut. Mikäli Rantalan työryhmässä ei synny sopua, myös hyvin edenneen työelämänryhmän työ kaatuu. Julkisuudessa on väitetty, että työnantajat ja hallitus olisivat jo keskenään sopineet rajuista eläkemuutoksista.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääneuvottelija lakiasianjohtaja Lasse Laatunen kertoo Viikkolehdelle, mistä asiat kiikastavat.
Julkisuuteen annetaan vääriä tietoja ja luodaan väärää mielikuvaa.
– En yleensä kesken neuvottelujen lähde millään lailla kommentoimaan neuvottelujen substanssia, mutta nyt teen ensimmäisen poikkeuksen 36-vuotisen urani aikana, koska julkisuuteen annetaan vääriä tietoja ja luodaan väärää mielikuvaa. Viittaan tässä Mainostelevision keskiviikkoiltaiseen uutisointiin, sanoo Laatunen.
”Lakoilla ei asiaa ratkaista”
Työryhmän työn perustana on eliniän odotteen jatkuva kasvu, joka huonontaa jatkuvasti huoltosuhdetta ja pahentaa laman aiheuttamaa julkisen talouden kestävyysvajetta. Ennemmin tai myöhemmin joudutaan ratkaisemaan, mikä osa kasvavasta elinajasta käytetään eläkkeellä oloon ja mikä työntekoon.
Laatusen mukaan neuvottelujen suurin ongelma on se, että palkansaajajärjestöt eivät halua tunnustaa tilannetta.
– En epäile yhtään, etteikö ammattiyhdistysliike lakoilla uhkaamalla hetkellisesti pysty puolustamaan nykyistä työeläke-vanhuuseläkeikää tai jotain muuta eläkejärjestelmän etuutta. Ongelmaa ei kuitenkaan kukaan pääse karkuun.
Laatunen painottaa, että ryhmässä ei olla tekemässä mitään muutoksia nyt, vaan esitykset tähtäävät sosiaalitupon jälkeiseen aikaan vuodesta 2014 eteenpäin.
Täysi eläke, täysi työura
Neuvottelujen pohjaksi Laatunen on esittänyt kokonaishahmotelman, miten ongelma voitaisiin ratkaista. Hän sanoo kyseessä olevan neuvotteluesityksen, eikä hän kuvittele sitä sellaisenaan hyväksyttävän.
Laatusen keskeiset esitykset ovat varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen, yleisen vanhuuseläkeiän eli 63 vuoden muuttaminen ansaintapohjaiseksi eli ”urakan on oltava täynnä.”
– Olen tässä ajatellut erityisestä SAK:laisia ”työn sankareita”, jotka ovat tulleet duuniin alle 20-vuotiaina ja tehneet pitkän päivätyön.
Jos näin ei ole, töissä on oltava pidempään vastaavan eläkkeen saamiseksi. Eläkekarttuma pitäisi nostaa 60 vuotiaille 2 prosenttiin ja 63 vuotiailta laskea 4 prosenttiin.Nykyisestä 53 vuotiaiden 1,9 prosentin karttumasta ja sen lisämaksusta luovuttaisiin.
Sosiaalitupossa sovittiin, että vuonna 2011 neuvotellaan lisäpäivistä eli niin sanotusta entisestä työttömyysputkesta. Laatunen poistaisi lisäpäivät ja korvaisi ne tehostetuilla työvoimapalveluilla, eräänlaisella ”työllistymistakuulla”. Laatunen muistuttaa, että joka kerta putken alarajaa nostettaessa, sen alla olevat ikäluokat on pidetty töissä ja ne eivät ole olleet heti ensimmäisiä saneerauskohteita.
Osa-aikaeläkettä ei lopeteta nyt
Tilanne tulisi tarkistaa Laatusen mukaan aina neljän vuoden välein vaalikausittain ja tarvittaessa olisi aloitettava neuvottelut uusista toimista. Tällaisia neuvottelujen aiheita voisivat Laatusen mukaan olla osa-aikaeläkkeen poistaminen, joustavan vanhuuseläkeiän sekä alaikärajan että yläikärajan nostaminen ja tulevan ajan karttumisprosentin alentaminen.
– Erityisesti huomautan viitaten Akavan puheenjohtajan Matti Viljasen maikkari-mekkalointiin, että en ole esittänyt osa-aikaeläkkeen poistamista. Se on keinovalikoimassa, mutta on odottamassa myöhempiä aikoja, tarvitaan sitä sitten tai ei.
Laatusen esitykseen kuuluu myös työelämän kehittäminen Ahtelan työryhmän esitysten mukaisesti sekä nuorten työmarkkinoille tulon tiivistäminen poistamalla välivuodet ja ylipitkät opiskeluajat.Yli 30 vuotiaaksi makoilu papan ja yhteiskunnan kukkaron päällä ei vetele, hän sanoo.
Palkansaajajärjestöjen kanta Laatusen ehdotuksiin on jyrkän kielteinen. Järjestöjen mukaan eläke- ja työttömyysturvan leikkauksilla ei sopimusta synny. Palkansaajien mukaan keinot työurien pidentämisestä löytyvät työelämän kehittämisestä.
Laatusen mukaan palkansaajat ohittavat työryhmän ratkaistavaksi asetetut isot ongelmat olankohautuksella.
Eläkemiljardit politiikkojen ”hoitoon”
Koska Rantalan työryhmä näyttää epäonnistuvan, on Laatusen mukaan koko eläkeneuvotteluryhmän olemassaolosta syytä vetää johtopäätökset.
– Jos neuvotteluryhmä nyt epäonnistuu tilanteessa, jossa toimeksianto on vielä yhteisesti hallituksen kanssa sovittu, niin mielestäni tällaisella ryhmällä ei ole enää olemassaolon oikeutta.
– Joudumme miettimään uusiksi miten työeläkeasioita hoidetaan. Poliitikot kyllä ottavat mielellään työeläkejärjestelmän ”hoitoonsa”. Siitä on riittävästi esimerkkejä historiassa. Sadat miljardit kyllä kelpaavat ja niitä on mukava liikutella myös poliittisin päätöksin.
– Minun kantani on, että päätöksenteko työeläkejärjestelmästä pitää olla rahoittajien edustajille, joita työmarkkinajärjestöt ovat. Niiden pitää kuitenkin ansaita valtansa kantamalla vastuu myös epämiellyttävistä asioista.
Vaikka Laatunen pitää työryhmän sopua kohtuullisen epätodennäköisenä, hän muistuttaa neuvottelupäiviä olevan vielä jäljellä. Jos työryhmä epäonnistuu, pallo siirtyy hallitukselle, jonka käyttäytymistä hän ei halua arvailla.
uutiskirje 