Kööpenhaminan kokouksesta kehityksen ituja
Jos rikkaiden maiden asukkaat joutuvat hoitamaan ilmastonmuutoksen vastaisen työn, se maksaa heille 20 senttiä päivässä. Pikkusumma, mutta silti joulukuisessa YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa ei päästy sopimukseen.
Mutta joitakin myönteisiä ituja sieltäkin saatiin. Tätä mieltä oltiin Vasemmistoliiton torstaina järjestämässä Kööpenhamina-seminaarissa.
– Kokouksessa odotettiin Yhdysvalloista Messiasta, muttei saatu eikä saatu laillisesti sitovaa YK-päätöstä, kertasi seminaarin järjestäjä, Vasemmistoliiton kansanedustaja Pentti Tiusanen.
Hänestä nyt olisi tärkeä panna painetta sille, että Suomi ottaisi aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen vastaisessa eturintamassa.
– EU:n on aktivoiduttava. Nyt se antoi Yhdysvalloille viestikapulan ja tämä kiitti matalilla tavoitteilla.
Ilmasto politiikan keskiössä
Myös professori Peter Lund Aalto-yliopistosta totesi, että Kööpenhaminasta saatiin laiha tulos. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton.
– Diplomatia epäonnistui, mutta on olemassa kehitystä eteenpäin.
Niitä hän löysi muun muassa ilmastoteknologiasta, jonka talouden taantuma on nostanut useimpien maiden elvytyslistoilla merkittävään asemaan. Lund ihmettelikin sitä, että Suomi yhä panostaa ydinvoimaan, joka on hänen mukaansa vanhentunutta teknologiaa ja kallista. Lisäksi se ei synnytä työpaikkoja juurikaan, kun niin sanotun puhtaan teknologian kasvattamisessa olisi potentiaalia saada Suomeenkin jopa 30 000 – 40 000 työpaikkaa.
Lund muistutti myös siitä, että 80 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä on nyt mukana lupauksissa, joita eri maat ovat antaneet päästöjen vähennyksistä.
Hän totesi tosin, että näin lasi on puolillaan. Tarvitaan tuplalupaukset, jotta voidaan toivoa päästävän tavoitteeseen siitä, että ilmaston lämpötilan kohoaminen jää kahteen asteeseen.
Ympäristöneuvos Antero Honkasalo ympäristöministeriöstä piti merkittävänä Kööpenhaminan kokouksen antina sitä, että nyt ilmastopolitiikka on politiikan keskiössä talous- ja turvallisuuspolitiikan kanssa maailmanlaajuisesti.
Hän oli Lundin linjoilla vihreän kasvun suhteen ja totesi, että EU:n alueella kansantuotteesta tulee jo 2,5 prosenttia ekologisesta tuotannosta. Suomi on kaukana siitä.
Sopimuksen puuttuminen ei vapauta vastuusta
Attacin puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi, että Kööpenhaminassa oli kaksi ongelmaa: Kiina ja Yhdysvallat.
– Ne ilmoittivat jo ennen kokousta, etteivät hyväksy tavoitteita. Ne pilasivat kokouksen, hän sanoi.
Hän n piti EU:n toimintaa kokouksessa nöyryyttävänä.
– EU oli täysin sivullisena katsojana Kööpenhaminassa.
Luontoliiton pääsihteeri Leo Stranius muistutti siitä, että vaikka sitovaa ilmastosopimusta ei saatu kokouksessa aikaiseksi, ihmiset eivät vapaudu vastuusta. Kansallisesti voidaan päättää monista ympäristöön ja ilmastoon vaikuttavista asioista.
– Voimme itse päättää, mitä teemme soillemme, hän kiteytti.
Kirkon Ulkomaanavun ilmastoasiantuntija Katri Suomi muistutti oikeudenmukaisuudesta: Kehitysmaille annetut lupaukset taloudellisesta tuesta ilmastomuutoksen torjuntaan on nyt lunastettava, vaikka rikkaiden maiden 40 vuotta sitten lupaama 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta kehitysapuun on yhä vaiheessa. Hän painotti, että rahoja ei pidä ottaa kehitysapurahoista.
– Ilmastonmuutos lisää eriarvoisuutta ja juuri kaikkein köyhimpien ongelmat kasvavat, vaikka he ovat vähiten olleet aiheuttamassa ongelman syntyä, Suomi sanoi.
uutiskirje 