Tasavallan presidentti Tarja Halonen on katsellut presidentin vallan vähittäistä nirhaamista vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeen. Haastattelua tehtäessä perustuslain uudistustarpeita pohtinut Christoffer Taxellin komitea ei ollut vielä jättänyt mietintöään.
Vuoden 2000 uudistus oli ensimmäinen yhdellä kertaa toteutettu perustuslakiuudistus koko perustuslain historiassa. Se vahvisti eduskunnan asemaa ja poliittisen järjestelmän parlamentaarisia piirteitä. Myös hallituksen asema tasavallan presidentin päätöksentekomenettelyssä vahvistui.
Halonen muistuttaa vuoden 2000 uudistuksen olleen kompromissi, joka tehtiin pitkällisen pohdinnan jälkeen yhteistyössä. Kun kyse on isoista asioista, niin kompromisseja kannattaisi kunnioittaa.
– Sitä ei näköjään kuitenkaan pidetty sellaisena kompromissina, jonka mukaan eletään, vaan välietappina presidentin vallan karsimisessa.
Presidentti korostaa, ettei perustuslaki ole väliaikaisratkaisu, vaan jo nimensäkin mukaisesti tarkoitettu toimimaan pidemmän aikaa.
– Sen vuoksi olen vedonnut siihen, ettei yhden presidentin pohjalta kannattaisi vielä kovin syvällisesti arvioida perustuslain muutostarpeita.
Mikä on ongelma?
Uuden perustuslain aikana on ollut kolme hallitusta ja saman verran eduskuntia, mutta vain yksi presidentti. Mitään sellaista valuvikaa Halonen ei perustuslaissa näe, jonka vuoksi olisi tullut kiire sen rukkaamiseen.
– Kysynkin, mikä tässä perustuslaissa on se ongelma.
Halosen mielestä ongelma ei ole ainakaan siinä, etteikö perustuslaki kertoisi kuka päättää mitäkin. Selkeänä hän pitää muotoilua myös ulkopolitiikan kohdalla.
– Kyllä siinä sanotaan aivan selvästi, että presidentti johtaa. Presidentti siis johtaa, mutta yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
EU-asioissa Halonen pitää selvänä, että suurin osa asioista kuuluu pääministerille.
– Mitä tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, se ei ole EU:ssa yhteisöasia, vaan nimenomaan valtioiden välistä. Se on kunkin valtion oma asia, miten ne päätöksensä tekevät.
Valtaoikeuksilla vaaleihin?
Presidentin veikkaus haastattelua tehtäessä viime perjantaina oli, että hallitus tuo pikaisesti Taxellin komitean ehdotukset lakiesityksenä eduskuntaan. Koska kyseessä on enemmistöhallitus, se saa esityksensä läpi istuvassa eduskunnassa.
– Iso kysymys on, onko esitys sellainen, että se menee läpi myös seuraavasta eduskunnasta.
Halonen pitää selvänä, että perustuslaki ja presidentin valta nousevat yhdeksi eduskuntavaaliteemaksi kevään 2011 vaaleissa. Sitä ei kenenkään tarvitse erikseen sellaiseksi nostaa.
– Se vaan on niin. Jos asiaa ei varta vasten yritetä hämärtää, niin kyllä ihmiset tietävät, että tämä asia ratkaistaan seuraavalla vaalikaudella.
Ennakkotietojen mukaan Taxellin komitea ei kajoa perustuslain 93 pykälään, jonka mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Halonen on toteuttanut yhteistoimintajohtamista kolmen hallituksen aikana, Lipposen toisen, joka oli sateenkaari, Vanhasen ensimmäinen, jota vetivät keskusta ja demarit sekä keskustan ja kokoomuksen johtaman Vanhasen kakkosen.
Eroja on ollut
Vanhasta Halonen kehuu hyväksi kompromissintekijäksi ja tasapainottelijaksi.
– Hän ei ehkä ole leimallisesti EU-ideologi, kuten Paavo Lipponen, jolla oli hyvin voimakas missio tässä suhteessa.
Kompromissirakentajaksi Halonen ei Lipposta väitä.
– Hänellä oli voimakas oma kanta. Hänen päättäväisyydelleen löytyi paljon kannatusta myös maan rajojen ulkopuolella.
Utvan rooli?
Jos presidentin valtaan puututaan, Halonen katsoo, että olisi harkittava myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan, utvan, roolia. Hallituksen valiokunnan ja presidentin yhteinen kokous on keskeinen paikka, jossa presidentin ja valtioneuvoston yhteinen johtaminen tapahtuu.
Sen koollekutsujana toimii aina pääministeri, ei presidentti.
– Jos presidentin päätöksentekovaltaan puututaan, voisi olla aiheellista, että utva olisi presidentin koolle kutsuttavissa.
Halosen mukaan on ollut pitkiäkin jaksoja, kun valiokunta ei ole kokoontunut.
– Tällaisten tapausten varalta, jos pääministeri ei halua syystä tai toisesta kutsua koolle utvaa, voisi olla aiheellista määritellä tarkemmin, milloin se ainakin pitäisi kutsua koolle.
Halosen mukaan erilaisillakin järjestelmillä pystytään elämään, jos muutoksia halutaan.
– Yhteistoiminnassa tässä nyt kuitenkin pitää jatkossakin toimia. Puolueethan sen sitten päättävät ja siihen minulla ei ole oikeastaan osaa eikä arpaa.
– Minä olen ainoa henkilö, josta ei voi tulla presidenttiä seuraavalle kaudelle.
lehti 