Suurin osa maaseudun kehittämistuista kanavoituu maatiloille, vaikka maatalouden kehitys ja maaseudun kehitys ovat erkaantuneet toisistaan suuressa osassa Suomea.
Maatalouden ja maaseudun kehittämiseen käytettiin Suomessa 2000–2006 noin 13 miljardia euroa EU:n ja kansallisia varoja.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tekemässä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että maatalouden ja maaseutualueiden sosio-ekonominen kehitys 1995–2004 vaihteli merkittävästi alueittain. Maatalouden kehityksen ja maaseudun muun aluekehityksen välillä ei todettu merkittävää yhteyttä.
Tasaisen kehityksen tukeminen vaikeaa
EU:n ohjelmakaudella 2000–2006 merkittävin osa maaseudun kehittämistuista kohdentui Etelä- ja Länsi-Suomeen, koska näillä alueilla sijaitsee valtaosa maamme maatiloista. Suurimmat aluekehittämisen haasteet sen sijaan ovat harvaan asutuilla Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueilla.
– Nykymuodossaan maatalouspolitiikalla on vaikea tukea merkittävästi maaseudun tasaista kehitystä, tiivistää tutkija Olli Voutilainen MTT:stä.
Kehityspotentiaali jakoperusteeksi
Tutkimustulokset puoltavat maatalouspolitiikan nykyistä tarkempaa räätälöimistä alueittain, koska maatalous elinkeinona erilaistuu alueellisesti yhä voimakkaammin.
– Maaseudun kehittäminen on ymmärrettävä erityyppisten alueiden kokonaisvaltaisena kehittämisenä. Jos tavoitteena on maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen, tukien jakoperusteena pitäisi olla maaseudun kehityspotentiaali, joka tunnistaisi maaseudun mahdollisuuksien alueellisen vaihtelun, huomauttaa professori Hilkka Vihinen MTT:stä.
Maaseudun kehittämispolitiikkaa tarkastelevista tuoreista tutkimustuloksista keskustellaan Helsingissä Tieteiden talolla torstaina 18. helmikuuta järjestettävässä AgriRural-tilaisuudessa.
uutiskirje 
