Vaikka Afganistanin presidentti Hamid Karzai on erittäin riippuvainen Yhdysvaltain tuesta, hän on ryhtynyt uhmaamaan tukijoitaan vaatimalla neuvotteluja Taleban-kapinallisten kanssa.
Tammikuun lopulla Lontoon Afganistan-kokouksessa Karzai toisti halunsa kutsua mullah Omar ja muut talebanien johtajat keskustelemaan rauhasta Loya Jirgaan eli Afganistanin perinteisen suuren neuvoston kokoukseen.
Yhdysvallat kuitenkin torjuu talebanit, elleivät nämä tuomitse al-Qaidan väkivaltaa ja hyväksy Afganistanin perustuslakia, mikä lienee islamistikapinallisille mahdotonta.
Mullah Omar on aiemmin sanonut, että ulkomaisten joukkojen on poistuttava maasta ennen kuin Taleban suostuu neuvotteluihin.
Karzai taas korosti Lontoossa, että talebanit pitää saada kiireesti neuvottelupöytään, eikä maininnut ehtoja.
Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton ei yhtynyt kutsuun, mutta Karzai vahvisti pari päivää myöhemmin aikovansa järjestää rauhankokouksen reilun kuukauden kuluessa. Hän kehotti Talebania tinkimään vaatimuksestaan ulkomaisten joukkojen suhteen.
Taleban ei torjunut kutsua suoralta kädeltä, kuten olisi voinut odottaa, vaan lupasi vastauksen piakkoin.
Eripura sotapolitiikasta
Karzain ja USA:n välejä hiertää kuitenkin laajempi eripura amerikkalaisten sotapolitiikasta.
Karzai ei ole innostunut presidentti Barack Obaman hallinnon aikeesta heikentää Talebania tarjoamalla taloudellisia kannustimia liikkeen hylkääville. Se ei istu Karzain suunnitelmaan rauhanneuvotteluista.
Neuvotteluihin päästäkseen Karzai haluaisi puolestaan rajoittaa Yhdysvaltain sotilaallista toimintaa.
– Aiomme pyytää kansainvälistä yhteisöä lopettamaan yölliset iskut afgaanikoteihin, afgaanien pidätykset ja siviilien surmaamisen. Pyydämme myös, ettei afgaaneja vangittaisi, Karzai selitti al-Jazeeran haastattelussa tammikuussa.
Taleban on listannut samoja asioita vaatimuksinaan mahdollisissa rauhanneuvotteluissa.
Skisma alkoi vuosi sitten
Karzain sitoutuminen rauhansopimukseen Talebanin kanssa juontuu siitä, että hän epäilee syvästi Yhdysvaltain toiminnan motiiveja Afganistanissa, Afganistanin politiikan tuntija Haroun Mir sanoo.
Mir avusti aiemmin Pohjoisen liiton komentajaa Ahmed Shah Massoudia, jonka al-Qaida tappoi syyskuussa 2001.
Mir arvioi Karzain suivaantuneen Yhdysvaltoihin sen jälkeen, kun Obaman hallitus asettui selvästi häntä vastaan vuoden 2009 alussa. Nyt Karzai on omaksunut Afganistanissa hyvin yleisen salaliittoteorian USA:n maahantunkeutumisen salaisista syistä.
– Hän uskoo, että Yhdysvallat on täällä jostain muusta syystä kuin nujertaakseen Talebanin, ja hän haluaa vakuuttaa kaikki siitä, sanoo Mir, joka kuunteli hiljan presidentin näkemyksiä noin 30 politiikan tutkijan joukossa.
Turvatakuut mullah Omarille?
Karzai suututti jo syksyllä 2008 presidentti George W. Bushin esittämällä, että mullah Omarille on annettava turvatakuut, jos hän tulee Kabuliin neuvottelemaan.
Karzai on myös esittänyt entisten ja nykyisten Taleban-johtajien poistamista YK:n mustalta listalta, jotta nämä voisivat matkustaa ulkomaille neuvotteluihin.
Lontoossa hän oli valmis tyytymään viiden ex-talebanin matkustuskiellon purkuun.
Eräs kansainvälisten Isaf-joukkojen edustaja vakuuttaa Kabulissa, ettei Yhdysvallat periaatteessa vastusta neuvotteluja Talebanin kanssa.
Hänen mukaansa Obaman hallitus näyttää kuitenkin haluavan lykätä neuvottelut vuoden 2011 puoliväliin uskoen, että Afganistaniin lähetettävät 30 000 hengen lisäjoukot ovat siihen mennessä onnistuneet heikentämään kapinallisia.
lehti 